Ilo on intohimo ja nauru seuraus

07.01.2017

Laura Juuselaa ei ole aina naurattanut. Hän oppimalla opetellut nauramaan. On paradoksi, että tekonaurusta kehkeytyy aito hersyvä nauru. – Naurujooga ei ole vitsi, täräyttää Juusela.

Ihminen muuttuu yleensä vain pakon edessä. Muutos tarkoittaa mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, ja kuka sitä nyt vapaaehtoisesti haluaisi.

– 2009 oli katastrofaalinen vuosi. En ollut tyytyväinen elämääni. Ajatukseni olivat lipsahtaneet negatiivisiksi ja niin tavallista rataa kulkeviksi. Ihmisiä alkoi kuolla ympärilläni. Pahinta oli, että ilo oli kadonnut elämästäni. Olen perusluonteeltani varsin iloinen ihminen, selvittää Juusela muutoksen vuottaan.

Tomerana tyttönä hän otti irtioton ja lähti 2009 vuoden loppupuolella Intiaan joogaamaan, jossa monien mutkien kautta löysi naurujoogan.

– Sen löydettyäni, positiivisuus alkoi tulla takaisin. Koin, että elän jälleen. Sain lapsenomaisuuteni takaisin. Lapsen, joka on spontaani ja iloinen. Intia opetti ja Suomeen tultuani hankin naurojoogaohjaajan pätevyyden, kertoo Juusela.

Opettele nauramaan

Menetetyn ilon metsästyksen voi aloittaa vaikkapa naurujoogalla, kuten Juusela teki. Hänelle ilo on intohimo, jonka seurausta on nauru. Ilman iloa Juusela koki olevansa hukassa. Hän halusi saada intohimoisesti ilon elämäänsä takaisin, jonka oli menettänyt haasteellisten elämänkiemuroiden takia. Juuselaa itseään auttoi nauramaan opettelu.

– Ensin nauru oli tekonaurua, mekaanista. Kun nauraa tarpeeksi kauan, niin tekonauru muuttuu iloiseksi hytkynnäksi ja silmistä alkaa valua ilon kyyneleet. Ja nauru vie mennessään totaalisesti. Naurujooga opettaa läsnäolon taitoa ja sillä on paljon terveysvaikutuksia, tietää Juusela, joka naurattaa ihmisiä työkseen ympäri Suomea, niin kokoushuoneissa kuin puistoissakin.

Tyhjä olo

Nykyihmistä ei monesti naurata, sillä elämästä puuttuu iloa ja onni. Kaikkea on käytännöllisesti katsoen yltä kyllin ja kuitenkin ihmiset kokevat, että jotain puuttuu. Ajatellaan, että kun saan tuo tai tuon hankittua, sitten olen onnellinen. Oli kyseessä jokin rahalla hankittava hyödyke tai jokin aineeton asia; kuten mieleinen työ, uusi kumppani, enemmän vapaa-aikaa tai ehompi ulkonäkö. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Tämän hetken suuri trendi kertoo, että ihmiset satsaavat elämyksiin ja kokemuksiin mieluummin kuin tavaraan. Vaikka henkisiä kiksejä metsästetään innokkaasti, niin monesti palkinnoksi jää kuitenkin tyhjä olo. Mikä meni pieleen?

Missä onni luuraa?

Jos haluttujen asioiden saavuttaminen ei ole tuonut tyydytystä, silloin ollaan haluttu vääriä asioita. Vaatii kosolti itsetutkiskelua, että oppii haluamaan itselle hyvää tekeviä asioita.

Mistä sitten tietää, mitä kannattaa haluta ja mistä ne onnen avaimet löytyvät? Mistä löytää vastauksen?

– Tähän on ainoastaan yksi keino, kääntyä sisäänpäin. Hiljentyä ja kuunnella sisintään. Sieltä tulee vastaus aivan sadan prosentin varmuudella, lupaa Juusela.

>Hän on myös on meditaatio-ohjaaja, vyöhyketerapeutti, energiahoitaja, korutaiteilija ja paljon muuta. Juuselaa voisi nimittää henkisten asioiden personal traineriksi.

– Henkinen kehitys vaatii myös ohjaajaa/opastajaa, aivan samalla tavalla kuin liike-elämä konsulttejaan tai kehonrakentaja personal traineria.

Henkisen kehityksen tiellä konstit ovat monet. Nykyihmiselle hiljentyminen on helpommin sanottu kuin tehty. Hiljentymisen voi aloittaa äänekkäästikin, vaikkapa nauramalla. Se on yksi tapa tutustua itseensä, kääntyä kohti sisintään.

– Naurujooga opettaa läsnäolon taitoa. Onni luuraa juuri tässä hetkessä, tietää Juusela.

ilo-intohimo-ja-nauru-seuraus-laura-juusela

Kuva: Maria Kalmi photography

Terveyttä nauramalla

– Naurujooga ei ole vitsi, vaan vakavasti otettava asia, jolla on huikeita terveysvaikutteita. Eihän se muuten olisi levinnyt yli 70 maahan, selvittää Juusela.

Naurujoogan kehitti intialainen lääkäri Madan Katarian vuonna 1995. Hän oli kirjoittamassa artikkelia lääkärilehteen, jolloin hän tuli ajatelleeksi, että ihmisillä voi olla hyvinkin erilainen huumorintaju, mutta nauru on globaali-ilmiö, jonka terveysvaikutukset ovat kaikille samat. Oivalluksestaan intoutuneena, hän kehitti naurujoogan.

Naurujoogassa ei ole perinteisiä joogan asanoita eli asentoja. Naurujoogan joogaosuus tulee hengitysharjoituksista, jotka opettavat tekijälleen olemisen ihanuutta juuri tässä hetkessä.

– Nauru rentouttaa kehon ja mielen sekä toimii stressin ehkäisijänä ja laukaisijana. Kunnon nauru alentaa myös verenpainetta, lievittää kipua sekä vahvistaa elimistön vastustuskykyä. Nauru pistää verenkiertoon vauhtia. Se auttaa myös astman ja keuhkoputken tulehduksen hoidossa. Edistää me-henkeä, selvittää Juusela.

Laura Juuselan kotisivut löytyvät osoitteesta www.iloistavirtaa.fi

Anne Lampinen on helsinkiläinen pitkänlinjan toimittaja, joka nykyisin tekee yrityksille markkinointiviestintää. Anne on kirjoittanut neljä tietokirjaa ja yhden fiktiivisen ja hänellä on oma Keho&mieli radio-ohjelma, jonka tuottaja hän myös on. Anne on ollut myös mukana tv-ohjelmien tuotannossa ja markkinoinnissa. Annen kotisivut löytyvät osoitteesta www.omatoimittaja.fi.