Itseni Herra

24.05.2017

Kieltämättä jokainen vuosi on mielenkiintoista pohtia sitä, mitä käynnistyneenä tulevana vuonna voisi tapahtua ja mitä on ennen kaikkea tapahtunut menneen vuoden aikana. Ihana joulun aika antoi minulle mahdollisuuden puoliskon kanssa yhdessä pohtia reilu vuoden takaisia valintoja. Huomasimme, miten pienet asiat ja ratkaisut olivat olleet todella merkityksellisiä sen suhteen, miten asiat ja elämämme ovat menneet.

Hankimme puoliskoni kanssa reilu vuosi sitten vanhahkon 1920-luvun puuomakotitalon, jota olimme toki haaveilleet, ja päätös kuin käveli meidän silmien eteen. Aika ei ollut todellakaan mikään optimaalisin. Joku voisi sanoa päätöstämme hulluudeksi kuten moni lähipiirissäkin: “Pitäisikö teidän käydä katsomassa muitakin kohteita.” Ennen tuota päätöstä minäkin kuuluin niihin, jotka sanovat tekevänsä päätökset rationaalisesti.

Pakko vain todeta, että höpö höpö. Se tunne, että tämä on se. Ei siinä paljoa muuta tarvittu pankilta saamamme vihreän valon ja kuntokartoituksen jälkeen. Olimme toki käyneet 10 vuoden aikana useita keskusteluita yhdessä millainen meidän tuleva yhteinen koti tulisi olemaan. Ilman intuitiota ei olisi ollut uskallusta lähteä selvittämään mahdollisuuksia.

Toki sekin, että uskalsimme edes tehdä niinkin hullun päätöksen vaati, että olimme tehneet pohjatyön. Kävimme muutamaa kuukautta aiemmin pankissa keskustelemassa vuosikymmenen yhdessäolomme kunniaksi taloudellisesta tilanteestamme. Ennen kaikkea minua asuntokuumeessa kiinnosti tapaamisen tietosisällöstä kuinka pitkään vielä omasta kodista tarvitsisi haaveilla ja ennen kaikkea millaisen hintaluokan asunnoista voimme edes haaveilla sen hetkisellä tulotasollamme.

Tiesimme faktat: toinen meistä oli opiskelija, omia säästöjä oli rajallisesti ja melko vähillä omilla säästöillä oli mentävä maksukyvyn määrittelyssä, sillä sähköpostilla lähestyneiltä Afrikan tai Amerikan tädeiltä tai sediltä ei vakuuksia voinut saada. Viimeiset sanat olivat erittäin ratkaisevat asiakasneuvojaltamme: “Voitte aivan hyvin käydä asuntonäytöillä. Mikäli sopiva osuu kohdalle, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä ja selvitetään tilannettanne.” Nuo sanat painuivat molempien meidän mieleen.

Olin aktiivisesti selannut myynti-ilmoituksia ennen kohteen osumista kohdallemme. Ennen pankin neuvottelua emme olleet käyneet asuntonäytöillä, sillä tiesimme kuinka kipeältä tuntuisi löytää se oikea kohde ja ei olisi ollut mahdollisuuksia tehdä ostopäätöstä. Kylläkin pankkineuvottelun jälkeen meidän nykyisen kodin kohdalla päätimme tietysti mennä näytölle, sillä kohde oli alueen hintatasoon nähden maltillinen. Myöskin moni asia asunnossa tuntui sopivan meidän tilanteeseemme.

Ennen pankin neuvottelua emme olleet käyneet asuntonäytöillä, sillä tiesimme kuinka kipeältä tuntuisi löytää se oikea kohde ja ei olisi ollut mahdollisuuksia tehdä ostopäätöstä.

Menimme näytölle vartin liian aikaisin ja näimme talon omistajat pikaisesti tulevalla kotipihallamme. Omistajan sanat “ei rautatie ja juna häiritse juurikaan toisin kuin joillakin maantie tai moottoritie”. Talomme sijaitsee aivan pääjunaradan vieressä, mikä jännitti minua. Toki olin muiltakin samaa kuullut rautatien ja maantien häiritsevyyden eroista (eli maantie häiritsevämpi). Kun pääsimme katsomaan kohdetta sisältä, niin talo tuntui kriteerimme täyttävältä. Pankin asiakasneuvojan viimeiset sanat olivat mielessämme näytön jälkeen.

Kohde oli sitä mitä haimme, joten seuraavana aamuna otin pankkiin yhteyttä. Puoleen päivään mennessä tilanteemme oli selvitetty ja saimme vihreää valoa tehdä tarjouksen niin halutessamme. Uskalsimme mennä toiselle näytölle läheisteni kanssa. Tietyllä tapaa päätös oli jo ennen näyttöä tehty, mutta tarvitsimme vahvistusta päätöksellemme. Kun isäni parin omakotitalon omistaneena ei ollut aivan umpijärkyttynyt ja näki meidän tapaamme talossa paljon mahdollisuuksia uskalsimme tehdä tarjouksen. Pienen väännön jälkeen tarjouksemme olikin hyväksytty ja huomasimme pian olevamme kiinteistön omistajia.

Olihan tuo aivan järjetöntä. Kylläkin meillä molemmilla oli selvillä yhteinen visiomme ja ennen kaikkea intuitio. Intuitio on ilmiö, jota tiede ei ole voinut selittää ja se olikin tärkeimmässä osassa miksi uskalsimme päätöksen tehdä kaikesta ostokrapulasta huolimatta ja ‘kaikki kusettaa meitä’ – epäilysten jälkeen. Intuitio jaksaa ihmetyttää minua nykyään päivittäin. Huomaan tietäväni paljon sellaista, mitä en ole koskaan tiennyt tietäväni.

Emme ole päivääkään katuneet omakotitalon omistajina, vaikka toki itkua, hikeä ja vertakin on vuodatettu uhrausten vuoksi ja ennen kaikkea sen iloa kaiken niiden keskellä. Mitä enemmän talolle antaa, sen enemmän se antaa myös itselle.

itseni herra

Käsien laittaminen multaan ja itsensä likoon laittaminen ovat parhainta koko kokonaisuudessa. Talomme on yhteinen intohimomme ja aivan kuin lapsemme, johon voisin sijoittaa rahaa hämmentävän paljon. Yrittäjyys pitää sisällään samoja piirteitä ja se onkin kävellyt yhä lähemmäksi omaa elämääni.

Mitä enemmän talolle antaa, sen enemmän se antaa myös itselle.

Minua on puhutellut Jannika B:n Itseni Herra kappale talostamme puhuessani, sillä vasta tänä syksynä ymmärsin koko kappaleen tarkoituksen omassa elämässäni. Ennen tätä syksyä en juurikaan kappaleesta edes välittänyt. Täysii-seminaarissa lokakuussa 2016 Jannika oli puhumassa omasta muutoksen polustaan ja koko laulu sanoineen avautui ja kosketti omaa elämääni ja muutosta, jonka parissa olen myös itse ollut painimassa.

Päätöksemme hankkia rakas kotimme oli vuosi sitten jopa hullun rohkea, mutta olimme todella järkeviä mitoittaessamme lainaamme (näin jälkiviisaina): laskimme, että lainanlyhennyksistä pakollisine kuluineen selviäisi helposti myös yksin mikäli tilanne olisi jotain muuta kuin kahden palkansaajan talous. Olimme oman elämämme herroja tehdessämme päätöksemme ja hypättyämme tuntemattomaan.

Olimme oman elämämme herroja tehdessämme päätöksemme ja hypättyämme tuntemattomaan.

Jokaisen tulisi olla itsensä ja oman elämänsä herra. Pelolle ei tule antaa liikaa valtaa, mikäli toivoo elämältään muutosta. Nykyään koenkin olevani oman elämäni herra myös muiden elämän osa-alueiden puolesta. Samaa en olisi voinut sanoa edes viime keväänä, vuosi tai kaksi vuotta sitten. Pienet päätökset ja asiat vaikuttavat siis isoihin valintalinjoihimme ja rohkeuteemme elää.

Erittäin mielenkiintoista ja rakentavaa on pohtia näin vuoden välein, mitkä pienet asiat ovat juuri niihin omiin päätöksiin ja valintalinjoihin vaikuttaneet vuoden varrella.

Muistitko sinäkin olla itsesi herra tänäänkin?

taysii-2014-puheet-201

Raita Hiekkalahti on monen alan tekijä, tukija ja innostaja, jonka elämässä on vahvasti ollut läsnä muutos. YT-neuvottelut antoivat hänelle suuren mahdollisuuden pohtia mikä on hänen elämänsä tarkoitus ja hän suunnittelee parhaillaan oman yritystoiminnan aloittamista. Avoimen herkkänä ja tunteellisena ihmisenä Raita pyrkii edistämään avointa keskustelua vaikeistakin asioista, mutta pyrkii löytämään asioiden valoisan puolen. Hän pyrkii edistämään työyhteisöissä inhimillisyyttä ja kokee jokaisen yksilön aidon kohtaamisen ihminen ihmisenä olevan tienä elämän hyvinvointiin. Lisäksi vahva uteliaisuus ymmärtää, miksi ihminen toimii niin kuin toimii, on antanut aivan uuden tien elämän oppimiseen.