Kuka miten häh – mitä muutokseen tarvitaan?

25.01.2017

Viime aikoina useampi ihminen on pyytänyt minulta konsultaatiota muutoksen ja uuden suunnan etsimisen keskellä. Tämä on a) mahtavaa b) hupaisaa, koska en itse aina ole ollut mikään varsinainen muutoksen airut. Ihailen ihmisiä, jotka tarttuvat tuumasta toimeen, hyppäävät keskeneräisen kyytiin, ottavat riskejä ja huikkaavat vapautuneesti: ”katsotaan mitä tulee!”

Minä sen sijaan olen pelännyt ottaa riskejä ja tehdä mitä huvittaa. Luulin, että minun pitää odottaa, ansaita hyvät jutut ja olla kiltti ja kunnollinen. Olen myös tiennyt ja uskonut, että isot muutokset ovat mahdollisia, mutta en ole aina tiennyt miten.

Fakta on, ettei kukaan koskaan tiedä mitä muutoksesta seuraa. Siksi muutos sekä pelottaa että houkuttaa. Sisin tuntee, että jokin kutsuu meitä, mutta haluaisimme tietää tismalleen mikä, miten ja milloin. Myös sen, joudummeko luopumaan jostakin meille rakkaasta jos lähdemme toteuttamaan muutoksia. Meidän pitäisi saada mitä haluamme omine ehtoinemme. Koska emme ole varmoja kuinka käy, jäämme usein paikallemme. Se on paradoksi, koska elämässä ei muutenkaan voi tietää mitä tapahtuu.

Muutoksen houkutus on intuitiivista ymmärrystä siitä, että olemme kaiken hyvän arvoisia, vapaita olentoja joille mikä vain on mahdollista. Siksi haaveilemme itsemme toteuttamisesta, rakkaudellisesta elämästä, inspiroivasta arjesta ja oman polkumme löytämisestä. Usein emme tiedä miten toteuttaa näitä asioita. Tiedämme miten niin ei. Aina löytyy miljoona syytä ja selitystä miksi asiat ovat liian monimutkaisia tai mahdottomia. Ne pysyvät monimutkaisina niin kauan kuin pysymme kiinni kysymyksessä miten. Tuo pieni sana kätkee sisäänsä kaikki ne pelot, uskomukset ja rajoitukset joita meillä on itsemme ja elämän suhteen.

Ei sinun tarvitse tietää miten sinua kutsuva asia voi olla mahdollinen. Sinun ei tarvitse tietää tarkalleen edes mitä haluat.

Ota miten syliisi. Paijaa sitä ja kerro, että tiedät sen niin kovasti haluavan vastauksia ja heti. Kerro sille, että peloista ja epäilyksistä huolimatta olet kiinnostunut siitä, kuinka ihanaa elämäsi voisikaan olla. Olet kaiken hyvän arvoinen riippumatta siitä miten paljon sinua pelottaa tai millaista elämäsi on ollut. Sen sijaan, että listaat pääsi sisällä toistuvasti miten niin ei, vaihda uuteen kysymykseen: kuinka haluamani voisi olla mahdollista? Juju on siinä, ettei tietoisen mielesi tarvitse tietää vastauksia. Intuitio neuvoo tien, elämä antaa merkkejä askel kerrallaan.

Pelkoa paijatessasi teet sille tilaa – silloin ei tarvitse juosta karkuun tai musertua alle. Kun hyväksyt, että pelottaa, kunnioitat itseäsi siinä missä nyt olet. Pelkäämään suostuminen on eri asia kuin pelon vallassa eläminen. Pelkäämään uskaltautuminen luo tilaa, turvaa ja myötätuntoa jotta muutos voi tapahtua.

Muutoksen kaava: tee, ajattele ja usko sitä mitä tähänkin asti ja elämäsi pysyy sellaisena kuin se on ollut. Tee, ajattele ja usko eri tavalla kuin aiemmin, eli muutu itse. Silloin elämäkin muuttuu; vedät puoleesi sitä mitä tietoisuutesi on. Usein meillä on vastustusta luopua vanhoista ajatus-, toiminta- tai tunnemalleistamme. Himmaavista ja tuskaa aiheuttavistakin. Ne ovat meille tuttuja ja siksi turvallisia. Tiedämme mitä seuraa jos vähättelemme itseämme, mutta emme välttämättä tiedä mitä tapahtuu jos alamme arvostaa itseämme.

Jos jäämme odottelemme muutosta, saamme odottaa ikuisesti. Kuinka haluamani voisi olla mahdollista on kysymys joka haastaa muutokseen, sillä se nostaa esiin uskomukseni, rajoitukseni ja pelkoni. Psykologiassa puhutaan positiivisesta aggressiosta silloin kun ihmisellä on halu voida hyvin ja toimia itsensä hyväksi. Se antaa voimavaroja kohdata sitä, mikä itseä on aiemmin pienentänyt.

Elämäni muuttui valtavasti, kun aloin olla enemmän uteliaiden ja avointen kysymysten tilassa. Lähtökohtaisesti ajattelen, että kaikki on mahdollista. Vastaukset saapuvat intuitiivisesti ja elämä tuo asioita suoraan syliini. Kaikkein hauskinta on se, etten tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Usein se on jotain niin mahtavaa, etten ole osannut sellaisesta edes unelmoida. Minun duunini ei ole tietää miten yhä isommat unelmat ovat mahdollisia vaan antaa rajoituksille ja peloille tilaa, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Välillä itken ja kärvistelen ja ajattelen, ettei mistään tule mitään – mutta jatkan silti toimintaa suuntaan joka sydäntäni kutsuu. Rohkeus muutokseen nousee siitä, etten tuomitse pelkojani tai pidä niitä totuutena itsestäni. Ja jos se minulle on mahdollista, on se sitä sinullekin.

Anna Taipale on elämän rakastaja ja inspiroivan sisällön tuottaja. Hänellä on pitkä tausta journalistina, käsikirjoittajana ja ohjaajana digi- ja printtimediassa. Täysii-sivustolle Anna tuottaa sisältöä teemalla muutos. Anna toteuttaa omaa Sydänjuttu-mediaansa ja hänen Sydänjuttu-kirjansa itsensä rakastamisesta julkaistiin syksyllä 2017. Annan kotisivut löytyvät osoitteesta www.annataipale.com.