Pakoon uupumusta – hetki ennen sydänpysähdystä

27.09.2018

”Tarkkaile huolellisesti ajatuksiasi, sillä niistä tulee sanojasi. Hallitse ja kuuntele sanojasi, sillä niistä tulee tekojasi. Harkitse ja arvioi tekojasi, sillä niistä tulee tapojasi. Tunnusta ja tarkkaile tapojasi, koska niistä tulee arvosi. Ymmärrä ja omaksu arvosi, sillä niistä tulee kohtalosi.” -Mahatma Gandhi

Joko uskallan hellittää ja myöntää itselleni, että en jaksa enää suorittaa elämääni? Hetki ennen sydänpysähdystä on ihmisen viimeinen hetki. Mitä silloin pohdin? Mitä ratkaisua kadun elämässäni? Mistä olen kiitollinen? Voisiko se riittää, että minä olen minä? Riitänkö itselleni, riitänkö muille? Joka tapauksessa tein päätöksen. Olen itseni puolella.

Lapsena tunsin itseni hyväksytyksi ja rakastetuksi tekemisen ja suorittamisen kautta. Minulla oli pakonomainen tarve saada hyviä numeroita ja pingottaa koulussa ahkerasti. Tunnistan itseni nyt vanhemmiten myös luovuutta ja sosiaalisia taitoja sekä tunneälyä omaavaksi ihmiseksi. Halusin lapsena olla hyväksytty käytännön osaamisen kautta. Tunnistin, että sitä arvostettiin, ei niinkään kirjanoppineen tai luovan ihmisen taitoja. Jokainen meistä haluaa olla rakastettu omana itsenään.

Uupumusta edelsi irtisanoutuminen työelämästä lähes kaksi vuotta sitten. Lähdin neljännesvuosisadan pituisesta finanssialan tehtävistä kohti alanyhdistämistä ja suuntaamista osin uudelle toimialalle, terveyttä ja työhyvinvointia edistämään luonto- ja ympäristöalalle kouluttautuen. Pysähdys elämän merkityksen äärelle alkoi jo kauan sitten erotessani ensimmäisestä liitosta. Silloin tahti työelämän ja suorittamisen suhteen itselläni kiihtyi. Suorittamiseen kohdistuva turvallisuuden tavoittelu ja suuri vastuu neljästä lapsesta sai tekemään kaiken mahdollisen jaksamiseni äärirajoilla. Opiskelin yhä lisää ja ylenin työelämässä. Yritys oli kova ja pääsin työllä ja sisulla ylempiin asiantuntijatehtäviin, aina yksityispankkiiriksi asti. Luotsasin neljän alaikäisen lapsen elämää kohti aikuisuutta. Hoidin samanaikaisesti velvoitteet tulosvastuullisessa liike-elämän työssäni. En ehtinyt juuri kuulostella luonteeni ominaisia piirteitä enkä etenkään herkkyyttäni, vaan paahdoin täydellä vauhdilla eteenpäin.

Ihmistä, joka on suorittamisen mestari, ei pysäytä mikään muu kuin vakava muutoksen tarpeen tunnistaminen tai jokin äkkipysäytys. Itselläni ravistelua aiheutti huomiot lähipiirissä ympärilläni. Näin YT-neuvotteluihin liittyvät pelkotilat ihmisten käyttäytymisessä. Näin kollegoita, joiden terveydentila oli mennyt työelämässä ja jotka sinnittelivät kuitenkin töissä, etteivät menetä työpaikkaansa. Koin lähipiirissä itsemurhatapauksen, jossa syynä elämän kriisit avioero, alkoholi ja lopulta irtisanomiseen päättynyt työura. Joskus ihmisen mitta tulee täyteen. Ihminen on hauras ja herkkä, vaikkakin taas pitkään sitkeä ja äärimmilleen venyvä. Raja tulee jossain vastaan. Eri ihmisillä se raja on erilainen.

Kuvaavaa on se, että kun burn outin ja stressin partaalla oleva ihminen lopulta saa pitää lomaa tai rauhoittuu, silloin hän ”ehtii” tulla kipeäksi tai saa pahimmassa tapauksessa sydänpysähdyksen. Jos tilanne on pitkäkestoinen, toipuminen on pitkä tai sitä ei edes tapahdu. Ihminen myös usein yliarvioi omat voimavaransa ja jaksamisen.

Tunnistin itse lopulta vaaran merkit. Olin urakäänteen tiimellyksessä opiskellut Personal Traineriksi, yrittäjyystutkinnon ja lopulta luonto-ohjaajan tutkintoa. Siinä ohessa päivitin some taitoja, hakkasin satoja aloitteita eri työpaikkoihin. Kirjoittelin blogitarinoita. Verkostoiduin satojen luonto- ja ympäristö sekä hyvinvointialojen ihmisten kanssa. Koko ajan tiedostin, että aktiviteetteja on liikaa. Turvallisuushakuisuuteni ja eteenpäin pyrkivä mieleni ei kuitenkaan antanut periksi. Mitä enemmän tein, sitä enemmän tapahtui ja sitä enemmän hommat laajenivat monitahoiseen suorittamiseen.

Sain erilaisia työprojekteja ja lopulta tunnustin, että elämä kantaa myös uudella toimialalla. Liityin osuuskuntaan ja otin pieniä ja suurempia työprojekteja hoitaakseni. Matkan varrella katkesi eräs kumppanuussuhde. Elämässäni oli liian kova rytmi ja hän halusi hidasta elämää. Se oli surkuhupainen syy lopputulemalle. Olinhan päättänyt, että tulevaisuuden tekemiseni liittyy hitaan elämän missioon, stressinhallintaan, elämänmuutoksien toteuttamiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden ennalta hoitamiseen. Kaikkea näitä teenkin, mutta ylikierroksilla.

Oivallukseni stressinhallintaan

Ennen kuin voi opettaa mitään toisille, pitää osata itse elää niin kuin opettaa. Itsellä se vaati tuhkasta nousemisen kriisien kautta, kuin Feeniks-lintu ikään ja nöyrtymisen asian äärellä.

Tiedostaminen on eheytymisen alku

Miten saada itsensä valmisteltua vastaanottamaan lempeää ilokylpyä, lataamaan akkua ja päästämään irti suorittamisesta. Elämän hidastaminen, selkeyttäminen ja fokuksen keskittäminen olennaiseen on parasta mitä voit tehdä.

Itsellä uupumus otti minusta lujaa otetta. Taistelin vastaan luullen olevani ovelampi, mutta se pirulainen meinasikin nielaista minut synkkään kitaansa, kuin punahilkka tarinassa ikään. Olen ollut lopen uupunut kaksi vuotta jatkuneesta muutosrallista, joka on ollut meneillään elämässäni. Salakavalasti uupumus hiipii ihmiseen. Mutta se tapahtuu niin asteittain ja pikkuhiljaa, huomaamatta. On tärkeää tunnistaa, että uupumusta voi tulla kenellä tahansa, joka kuormittaa itseään liialla työllä ja ajattelulla. Ei ole väliä, onko työ itselle mielekästä ja jopa innostavaa. Oman hyvän energiatason ylläpitäminen on tärkeimpiä tehtäviäni elämässä. Kun ylläpidän hyvää energiatasoa, on äärimmäisen tärkeää valita keskuuteensa hyvää energiaa tuovat ihmissuhteet. Elämäni viisi ihmistä, joita tapaan useimmin, määrittävät tulevaisuuttani. Kenelle annan aikaani? Kenen kanssa keskustelen elämän asioista? Tuovatko nuo ihmiset hyvää energiaa vai kuluttavatko he energiaani?

Hidastaminen ei ole helppoa – Ole armollinen itsellesi ja rakasta itseäsi

Kaikki lähtee itsensä rakastamisesta ja omasta sydänyhteydestä. Ennen kuin mitään hyvää tapahtuu omassa elämässä, on tärkeää tutkiskella sydäntään. Minä olen vain se pieni tyttö, joka haluan tuntea itseni rakastetuksi ja antaa rakkautta takaisin. Sillä se on tärkeää, kuka olen, ei se mitä teen. Nyt olen päässyt hieman alkulähteeni ja oman rakkauden ja ainutlaatuisuuden äärelle, tunnistellen, maistellen ja haistellen itseäni. Mutta vielä sisäinen lapseni kuulostelee, olenko riittävä itselleni ja muille. Mitä tapahtuu, kun pysähdyn ja irrotan omista ja muiden vaatimuksista suorittaa elämää. Olen päättänyt ottaa vastaan mitä tulee.

Kuuntele kehosi ja sydämesi sanomaa

Keho kyllä ilmoittaa minulle ja sinulle, milloin on syytä tarkistaa kompassin suunta. Itselläni hengitys muuttuu kovin pinnalliseksi ja mieleni vaeltaa ajatuksesta toiseen. Kehoni saattaa oireilla jännitystiloilla. Mieleni oireilee lyhytmuistin pätkimisellä. Herkkyyteni nousee pintaan äärimmäisessä uupumustilassa tuoden mukanaan itkuherkkyyttä ja melankoliaa. Saatan muuttua epäsosiaaliseksi ja kieltäytyä kaikista ystävien kyselyistä osallistua erilaisiin tapahtumiin tai pelkästään tapaamisesta. Uupuneena itselläni tapahtuu suunnitelmallisuuden puutetta, aikataulujen laahaamista jäljessä ja ajanhallinnan puutetta. Ärsyyntymistä toiseen ihmiseen tapahtuu herkemmin. Pinna palaa herkemmin. Keho on viisas. Se ilmoittaa, kun pitää hidastaa. Pahimmillaan keho reagoi antaen merkkejä huonommassa tilanteessa heikentyneillä yöunilla tai seksuaalielämän ongelmilla. Stressi ei tee hyvää rakkauselämälle.

Päästä irti – Älä puserra mailaa

Otin työharjoittelupaikan luonnon ääreltä, puistopuutarhasta. Mitä luonto haluaa sanoa minulle, nyt kun kuuntelen sitä tarkalla korvalla? Mitä se sanoo sieluni syvyyksien kautta minulle. Ihminen, joka uupuu työstä ja elämästä, tunnistaa rasituksen vasta kun pysähtyy. Niin minäkin. Paitsi, että en tahdo osata hevillä pysähtyä. Kohtaamiset elämässä opettavat. Niin minullekin tuli ihminen vastaan, joka sanoi: ”Yrität kenties liikaa”. Se lause pysäytti. Mikä on pahin, mitä voi tapahtua, jos en yritä liikaa? Hyvä kysymys aktiiviselle ihmiselle. Kohtuullisuus on hyve. Annoin keveyden, tuulen tuiverruksen, kukkien tuoksujen ja viljapeltojen aaltoilun tavoittaa mieleni maisemat. Pysähdyin kauneuden äärelle ihastelemaan – häikäistymään luonnon kauneudesta ja loputtomista toinen toistaan seuraavista hetkistä.

Elämä kantaa, luota

Olen oppinut viimeisestä kahdesta vuodesta tärkeimpänä asiana luottamusta elämään. Oikeat ihmiset tulevat vastaan, oikeat asiat, joita haluan, Keskitän voimani kohti omia unelmiani ja asioita tapahtuu, kun luotan ja suon ne tapahtuvaksi. On tärkeää, myös ottaa apua vastaan ja kuunnella. Päivittäin saatamme toimia tahtomattamme itseämme vastaan ja heikentää omaa arkeamme sitä kautta. Sanoilla on yllättävä mahti. Se mitä ajattelen, vahvistuu ja vie kohti tilannetta. Jos hoen itselleni mantran tavoin, että olen uupunut, uupumustila vahvistuu. Se, miten selitän toiselle ihmiselle olotilani päivittäin, vie minua valitsemaani suuntaan. Tosiasiallinen oloni saattaa olla varsin väsynyt, mutta jos siirrän mielen positiivisvireiseen suuntaan, vahvistan hyvää suuntaa. Kun taas uhriudun uupumuksessa, vahvistan huonoa tilannetta. Siksi kannattaa miettiä ja havahtua ajatusten, sanojen ja tekojen ja valintojen äärelle päivittäin. Itselläni on motto: ”Tästä kaikesta seuraa jotakin todella hyvää.”

pakoon uupumusta

Luonto eheyttää – Mene metsään – Ole läsnä

”Pyhät on marjat pihlajassa,
voimat nokkosen nokassa.
Mikä on vaivana kehossa,
siihen yrtti oivallinen.
Milloin mieli murehinen,
siihen kukan tehovoima.”

-Sirkku Lehto

Niin kuin alkemistissa lammaspaimen lähti maailmalle etsimään unelmaa, minunkin piti lähteä aistimaan luonnon hiljaisuutta pakaten tärkeimmän eli iäkkään russeliterrierini matkaan. Päämäärämme oli metsän siimeksessä oleva puistopuutarha ja työharjoittelu kauniissa ja hiljaisessa ympäristössä. Olen kiitollinen oivalluksestani muuttaa elämäni kuvio rauhallisempaan suuntaan. Kotini on siellä missä herään sydämen ääniin. Tällä kerralla luonto on kotini. Luonnossa työskentely ja viipyminen hiljaisuudessa tuo voimavaroja päivä päivältä enemmän. Meillä suomalaisilla on puhdas ja hiljainen luonto. Se on avoinna kaikille ja loputon keidas, josta voimme ammentaa terveyttä ja voimaa. Luonnon lukuista terveysvaikutukset tulevat koetuksi, kun yhdistät läsnäolon luonnossa liikkumiseen. Pidä siis virtuaalipaastoja ja ihastele luonnon ihmeitä keskittyen, tarkkaillen ja havahtuen.

Stressi ilmoittaa myös, kun pitää vetäytyä hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen. Vastaukset tulevat suoraan sydämestä. Valitako rakkaus vai pelko. Kun valitsen rakkauden, kuuntelen kehoni hyvältä tuntuvia viestejä. Mikäli tunnen ahdistusta, se on merkki asiasta, joka ei sovi minulle. Alitajunnan voima on uskomattoman vahva. Sydämeni voima ja viisaus johdattaa minut omaan tulevaisuuteeni, hetki hetkeltä. Sillä muutahan meillä ei ole kuin tämä hetki.

Vuokko Isokorpi on tamperelainen, maaseudun juuret omaava positiivinen ja innostuva oman elämänsä "muutosagentti". Vuokko on äiti neljälle ihanalle nuorelle. Hän on rohkea urasuunnan yhdistäjä ja -vaihtaja ja on siirtynyt pankkiirista luontopoluille, taloudellista hyvinvointia ja terveyttä hoitamaan. Vuokko etenee sydän edellä ja herkkyys mukana. Hänen innostuksenkohteita ovat lempeä liikunta, läsnäolo, sydänyhteys, luonto voimauttajana sekä vapaaehtoistoiminta ja eettiset arvot. Vuokon kotisivut löytyvät osoitteesta www.vuokkoisokorpi.com.