Pala kakkua

04.10.2018

”Hyvähän sinun on, kun olet lahjakas.” Nämä sanat kuulen nykyään aika usein. Kyllä, voi minulla olla lahjakkuuttakin, mutta kovinkaan moni ei tiedä kuinka paljon olen tehnyt töitä opetellessani itsenäisesti maalaamaan tauluja. Kolmivuorotyön ohella maalaamisen opettelu vaati kaiken vapaa-ajan ja luovuin monista asioista uuden, minulle tärkeän harrastukseni vuoksi.

Vietin vapaa-aikani usein yksin ja raskaan työvuoron jälkeen saatoin istua kotona koko illan harrastukseni parissa ja keskittyneesti opetella uusia asioita. Harjoitelin tekniikoita ja katsoin mallia ammattilaisten tekemistä YouTube videoista. Opettelun aloitin ihan perusasioista, värien sekoittamisesta ja tarvikkeiden hankinnasta. Aluksi tavoitteena oli tehdä muutama taulu omalle seinälle. Toinen suurempi tavoite oli saada pitää joskus tulevaisuudessa oma taidenäyttely.

Nykyään harrastuksesta on tullut elämäntapa ja harrastuksen myötä olen saanut pitää jo useita taidenäyttelyitä. Näyttelyn pitäminen oli myöskin minulle uutta ja yllättävän paljon asioita olen oppinut siinäkin. Sitkeällä opettelulla ja työllä olen päässyt tilanteeseen, että harrastus on antaa minulle todella paljon. Olen saanut uusia ystäviä ja osallistua tapahtumiin, joista en osannut unelmoidakaan aikaisemmin.

Opettelun myötä varmuus itsestä kasvoi ja opin nauttimaan maalaamisesta. On hienoa huomata osaavansa ja tietää, että pystyy tekemään kuvasta juuri sellaisen, kuin haluaa. Ensimmäiset maalaamani taulut aiheuttavat minussa nyt naurunpyrskähdyksiä, koska ne näyttävät aivan aloittelijan töiltä, mitä ne ovatkin. Ajattelen kuitenkin hyvällä sitä aikaa, kun päätin opetella maalaamaan. En antanut periksi, vaikka en heti onnistunut.

”Hyvähän sinun on, kun olet noin hoikka.” On toinen kommentti minkä kuulen usein kahvipöydässä käydyissä ”Ottaako vai eikö ottaa toista palaa kakkua”-keskusteluissa. Siihen on hyvä vastata. ”Niin on nyt, ei ollut 20 kiloa sitten. Nyt voin silloin tällöin syödä palan tai kaksi kakkua, kunhan pidän muuten huolen, että syön sen verran, kun kulutan. Saatan kakkupalan jälkeen jättää jotain muuta syömättä, valita lounaaksi kevyen salaatin tai käydä normaalia pidemmällä lenkillä. Ei se ole sen ihmeellisempää.”

Ne ketkä ovat tutustuneet minuun viime vuosien aikana, eivät tiedä kuinka olen kamppaillut koko lapsuuteni ja lähes koko aikuisikäni painonhallinnan kanssa. Minä, joka en pitänyt liikunnasta missään muodossa opettelin 40-vuotiaana juoksemaan. Jo useamman vuoden liikunta on ollut osa elämääni monessakin muodossa ja osaan nauttia siitä. Paino on pysynyt kurissa tuon liikkumisen myötä.

Asiat saattavat näyttää ulkoapäin helpoilta mitä ne loppu viimein ovatkin, mutta taustalla on kuitenkin päätös tehdä asioita saavuttaakseen jotakin. Päätöksen lisäksi asiat pitää tehdä. Niin helppoa. Hyvähän minun on? Miksei sinun?

Niina Tervala on tehnyt ison elämänmuutoksen muutaman viime vuoden aikana. Hoitotyön ohella hän opetteli maalaamaan tauluja ja pitää nyt näyttelyitä eri puolilla Suomea. Hän muutti Lahdesta Haapamäelle maaseudun rauhaan lokakuussa 2016 ja toivoo voivansa olla esimerkkinä ja rohkaista muitakin, jotka haluavat muuttaa elämäänsä. Taiteen lisäksi sydäntä lähellä ovat luonto, ekologisuus, lukeminen ja musiikki. Niina kirjoittaa artikkeleita Täysii-sivustolle ja on kirjoittanut kolumnia UusiSavo-lehteen. Niinan esikoisrunoteos ”Punaisen pirtin portailla koko maailma”, jonka hän kirjoitti taiteilijanimellä Peppi Anniina, ilmestyi Marraskuussa 2018 Mediapinnan kustantamana. Niinan kotisivut löytyvät osoitteesta www.niinatervala-maalauksia.com.