On toinenkin tapa olla ja elää, kuin pelkkä suorittaminen, oravanpyörässä juokseminen ja draamavetoinen elämä. On tärkeää pysähtyä, kääntyä sisäänpäin ja oppia kuuntelemaan hiljaisuutta, omaa sisintään. Kaikki elämässä kumpuaa tästä sisäisestä yhteydestä: terveys, hyvinvointi, ihmissuhteet, rakkaus, menestys työelämässä, henkinen kasvu.

Kirsi Ranto on esiintyvä taiteilija, kirjailija ja Pyhä Nainen Akatemian perustaja. Suuri yleisö tuntee hänet myös vuoden 1998 Tangokuningattarena. Kirsillä on yli 16 vuoden kokemus naisten henkisen kasvun parissa. Hänen luomat koulutukset ovat auttaneet naisia astumaan sisäiseen kukoistukseen sekä rauhaan – ja luomaan tämän myötä itsensä uudelleen.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Kirsi tarjoaa polun ulkoisesta kaaoksesta sisäiseen kukoistukseen, suorittamisesta vastaanottamiseen, pimeydestä valoon, uhriudesta omaan voimaan ja suvereeniuteen. On mahdollista elää sydämestä käsin, olla samaan aikaan tuottelias sekä palvella maailmaa konkreettisesti. Tämä puhe tarjoaa sinulle syvemmän yhteyden itseesi, omaan luovaan voimaasi sekä roppakaupalla ideoita seuraavien askeleiden ottamiseen.

Kirsi Ranto

Neurokirjon piirteistä puhutaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Keskustelu jää kuitenkin usein diagnoosien tasolle, vaikka suurin hyöty syntyy siitä, että opitaan ymmärtämään ihmisten erilaisia tapoja ajatella, motivoitua, kuormittua ja palautua. Tämä koskettaa paljon laajempaa joukkoa kuin vain diagnoosin saaneita.

Juulia Järvdike on Valviran laillistama psykologi ja mielen hyvinvoinnin asiantuntija. Hänen esikoisteoksensa Saamaton Perfektionisti ja ADHD:n viisi muuta paradoksia on julkaistu vuonna 2026. Juulia luennoi, kouluttaa ja valmentaa eri alojen ammattilaisia hyödyntäen pitkää kokemustaan yritysten johtotehtävistä.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Juulia tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa. Saat työkaluja, joita voit hyödyntää omassa arjessasi, työelämässäsi ja ihmissuhteissasi. Usein pienikin oivallus voi muuttaa tapaa, jolla omaa tai läheisen käyttäytymistä tulkitaan. Kun ymmärrys lisääntyy, myös arjessa tehtävät valinnat muuttuvat.

Juulia Järvdike

Iso osa aikamme uupumuksesta, yksinäisyydestä ja merkityksettömyydestä syntyy siitä, että ratkomme asioita joko-tai-kysymyksinä, vaikka ne ovat muodoltaan sekä-että. Vapaus ja yhteys eivät ole vastakohtia, joiden välillä tasapainoillaan – vaan yksi asia kahdesta kulmasta katsottuna. Ja tämän näkemiseen on polku.

Juuso Kangas teki uraa pörssiyhtiön pääkonttorilla, matkusti viidessä maassa ja kymmenessä liiketoimintayksikössä, järjesti vapaa-ajallaan tapahtumia, veti kokouksia yhdistyksessä, tapasi ihmisiä ja juhli railakkaasti. Ulospäin kaikki näytti hyvältä. Sitten tuli väsymys, yksinäisyys, terveyshaasteita ja tyhjyys.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Juuso oivalluttaa, että sinun ei tarvitse valita vapauden ja yhteyden välillä. Ja kun lakkaat valitsemasta, saat molemmat vahvempina kuin kumpikaan olisi yksinään. Havaitset, että aitous ei ole riski yhteydelle, vaan sen perusta – ja että yhteys on tila, josta käsin toimitaan selkeämmin kuin suorittamisen tilasta.

Juuso Kangas

Elämme maailmassa, jossa ulkoiset puitteet hyvinvoinnille ovat parempia kuin koskaan – ja silti ihmiset voivat huonosti. Monilla riittämättömyydentunne on niin syvällä selkäytimessä, että sitä ei edes huomaa. Tämä on se juurisyy, joka saa meidät suorittamaan, miellyttämään ja yrittämään olla "kuin kaikki muut".

Kaie Hakonen on elinvoimavalmentaja ja tietokirjailija. Aiemmin Kaie teki vaativaa työtä esihenkilötehtävissä, tehden 12–13 tunnin työpäiviä. Hän oli monien “mittareiden” mukaan menestynyt urallaan ja elämässään. Vuonna 2016 Kaie kuitenkin uupui vakavasti ja sen jälkeen sairastui myös fyysisesti.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Kaie kohtaa rehellisesti krooniseen suorittamiseen naamioituneen riittämättömyydentunteen, joka saa ihminen yrittämään korjata sisäistä turvattomuuttaan ulkoisilla saavutuksilla ja äärimmäisellä kontrollilla. Ongelma ei ole kurinalaisuuden puute, vaan se, että ihminen välttää kohtaamasta oman haavoittuvuutensa.

Kaie Hakonen

Elämme ajassa, jossa meille kerrotaan jatkuvasti, miltä menestyksen pitäisi näyttää. Sosiaalinen media, työelämä ja ympäristömme luovat ihanteita, joita kohti moni alkaa tiedostamattaan kulkea. Samalla yhä useampi uupuu, kadottaa merkityksellisyyden kokemuksen tai huomaa saavuttaneensa tavoitteita, jotka eivät lopulta tunnukaan omilta.

Eveliina Isopahkala on lyhytterapeutti, stressinpurkumenetelmän ohjaaja ja tunnetyöskentelyn asiantuntija, joka on erikoistunut auttamaan ihmisiä eroon tyytymättömyyden, riittämättömyyden ja jumiutumisen tunteista sekä uupumuksesta. Eveliina on neljän lapsen äiti ja vaimo, joka elää rohkeasti omannäköistään elämää maalla, omien arvojensa mukaisesti.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Eveliina alleviivaa, että kun ihminen oppii tuntemaan itsensä syvemmin, hän voi paremmin, tekee parempia päätöksiä, rakentaa terveempiä ihmissuhteita ja käyttää energiansa siihen, mikä on hänelle oikeasti tärkeää. Näin saa mahdollisuuden rakentaa hyvinvointia ja menestystä samanaikaisesti – ei toistensa kustannuksella.

Eveliina Isopahkala

Voiko ajatuksen voimalla muuttaa elämäänsä? Entä kuinka paljon voimme itse vaikuttaa siihen, mitä meille tapahtuu? Trendikkääksi aiheeksi noussut manifestointi herättää kysymyksiä, jotka koskettavat meitä kaikkia, uskoimmepa vetovoiman lakiin tai emme. Pohjimmiltaan kyse on myös toivosta ja unelmoinnista.

Toimittaja Eveliina Lauhio kiinnostui manifestoinnista, kun yhä useammat hänen haastattelemansa ihmiset alkoivat puhua ajatuksen voimasta ja unelmien toteutumisesta. Uteliaisuus sai hänet kirjoittamaan aiheesta kirjan ja tutkimaan ilmiötä väitöskirjassaan. Eveliinan kirjoittama Kuuleeko universumi? – Toivoa etsivän manifestointikirja tarkastelee ilmiötä uteliaasti, mutta myös kriittisesti.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Eveliina muistuttaa, että manifestointi ei tarkoita kaikille samaa asiaa. Yksi uskoo universumin voimaan, toinen asettaa tavoitteita ja tekee töitä niiden eteen. Myös monet manifestointiin epäilevästi suhtautuvat ihmiset ajattelevat ja toimivat tavoilla, joissa on paljon samaa kuin manifestoinnissa. Tämä puhe saa sinut pohtimaan, millaisia mahdollisuuksia elämässäsi näet.

Eveliina Lauhio

Minä olen usein tiellä – ja kun siihen on valmis nöyrtymään, ihmissuhteissa avautuu yhteys uudella tavalla. Minuudesta lienee kyse siinäkin, että pidämme yllä tuttua tapaa sen sijaan, että puuttuisimme epäkohtiin, joita kohtaamme niin itsessämme kuin ympärillämme. Henkisyyskin puhkeaa uuteen kukkaan, kun se kypsyy minäkeskeisestä voimaantumisprojektista jonkin suuremman edessä nöyrtymiseksi.

Harun Löf on sisäisen työn ohjaaja ja kirjailija. Ennen kaikkea hän on ihminen, joka elää niiden samojen haasteiden, mahdollisuuksien ja ihmisyyden perusrakenteiden kanssa kuin sinäkin. Hänen elämänsä kantava teema on pienestä pojasta lähtien ollut uteliaisuus elämän perimmäistä luonnetta kohtaan.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Harun tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä muistelemaan yhdessä niitä arvoja, joiden hän uskoo olevan meille kaikille jollain tapaa yhteisiä. Arvoja, joiden toteutuminen edellyttää minuutemme nöyrtymistä hyvän, kauniin, todellisen, välittävän ja yhteisen palvelukseen.

Harun Löf

Jokaisella meistä on omat vaikeat hetkemme. Ihminen voi kuitenkin selvitä rankoista tapahtumista sekä synkistä ajoista. Kriisit ja traumat voivat olla lahjoja muutokseen. Epätoivo ja vaikeudet on mahdollista kääntää voimaksi.

Ramona Kilpisen vahvuus on ottaa vaikeatkin asiat puheeksi ja saattaa ne näkyville turvallisesti hyväksyen. Hänen eheytymisensä suurimmat tekijät ovat olleet luovat menetelmät, hevoset ja luonto – niistä hän ammentanut voimaa elämäänsä. Ramona haluaa olla luomassa maailmaa, jossa ihmisten usko tulevaisuuteen kasvaa ja fyysiset sekä henkiset voimat elpyvät.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Ramona tarjoaa väylän katsoa totuutta ja kohdata se uudella näkökulmalla. Kuulet, mikä on oleellisinta sisäisessä työskentelyssä ja saat toivoa tulevaan. Tämä puhe tarjoaa sinulle mahdollisuuden oivaltaa kiitollisuuden, toivon ja kauneuden merkityksen – sekä löytää ihmeitä!

Ramona Kilpinen

Se mitä olemme nyt, on seurausta siitä, mitä olemme tähän mennessä tehneet. Kun ihminen toimii toisin, hän saa toisenlaisia tuloksia. Avun vastaanottaminen on ensimmäinen askel toisenlaisten tulosten ilmentymiseen.

Sirpa Tarvonen on diplomikinesiologi, joka oppi kuuntelemaan kehoaan. Hän ymmärsi, kuinka tärkeää on antaa kehon parantaa itse itsensä. Sirpa tiedosti, että on osattava antaa aikaa paranemiselle – eikä vain suorittaa paranemista. Hän sisäisti, kuinka olennaista on ymmärtää kehon omia paranemismekanismeja ja tukea kehoa oikein sen paranemisprosessissa.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Sirpa avaa aihetta, joka koskettaa meistä jokaista. Kyse on meidän kaikkein vaikeimmasta suhteestamme, johon liittyy paljon draamaa, kovia vaatimuksia, mustia aukkoja – ja toisaalta uskomattoman upeita oivalluksia, paljon voimavaroja ja mielettömästi potentiaalia. Kyse on suhteesta itseemme. Tämä puhe herättää uteliaisuutesi omaa toimintaasi kohtaan – miten pystyt tehdä asioita toisin omassa elämässäsi?

Sirpa Tarvonen

Moderni nykyelämä haastaa hermostoamme tavoilla, joihin hermosto ei ole biologisesti täysin sopeutunut. Erilaiset ärsykkeet voivat ajaa hermoston suojatilaan, yleensä ylivireystilaan, vaikka todellista vaaraa ei olisikaan. Voit ajatella mielellä tilanteen turvalliseksi, mutta jos keho ei koe turvaa, ei hermostosi pysty laskeutumaan rauhan ja levollisuuden tilaan.

Perttu Mäkinen on kiropraktikko, liikuntaneuvoja sekä hermoston ja palautumisen asiantuntija. Hänen erityinen intohimonsa on vagushermon toiminta, joka usein on avain kehon ja mielen tasapainoon. Kun kehon tärkeimmän palautumista edistävän hermon aktiivisuus lisääntyy, sen välittämä viesti aivoille rauhoittaa niitä ja hiljentää aivojen pelkokeskusta.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Perttu kertoo, miten hermoston kykyä käsitellä stressaavia tilanteita on mahdollista kehittää. Kun keho kokee syvää turvaa, aktivoituvat kehon sisäiset paranemisen mekanismit automaattisesti. Perttu muistuttaa, että hermosto voi säilyttää rauhan ja levollisuuden tilan kaiken kiireen, hälinän, keskeneräisyyden, pelkojen ja vaatimusten keskellä. 

Perttu Mäkinen

Monesti ihminen tietää mitä pitäisi tehdä, mutta ei tee sitä – tai tekee hetken ja palaa vanhaan. Useimmat yrittävät ratkaista asian tahdonvoimalla tai jahtaamalla puuttuvaa strategiaa. Ulkoiset muutokset eivät kuitenkaan pysy pystyssä identiteetin päällä, joka on rakennettu jollekin muulle. Oikea vipu on tietoisesti rakentaa identiteettiä ja sitä ympäröiviä rakenteita.

Minna Nikula on kauppatieteiden maisteri ja entinen himoshoppaaja, joka käänsi taloutensa päälaelleen vuonna 2011. Nykyään hän on varallisuusvalmentaja, yritysvalmentaja ja sijoittaja: kuusinumeroiset osakesalkut ja useita sijoitusasuntoja. Minna on konsultoinut Suomen arvostetuimpia brändejä ja hän on myös hallitusosaaja, neuvonantaja ja bisnesenkeli.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Minna korostaa, että identiteetti on juurisyy ja sen rakentaminen ratkaisee kymmeniä oireita kerralla – ei vain yhtä. Hän painottaa, että identiteetin muuttuessa isot elämänmuutokset lakkaavat olemasta erillisiä taisteluita ja alkavat tapahtua luonnostaan, samasta lähteestä käsin.

Minna Nikula

Monet ihmiset kamppailevat jaksamisen kanssa. Liian monen arki on selviytymistä. Elämme tsemppikulttuurissa, jossa kovaa taistelua ja periksiantamattomuutta kunnioitetaan. Jos muutamme aavistuksen suhtautumistamme pienissä asioissa, voimme saada lisää tilan tuntua, kevyen tuulahduksen jokapäiväiseen tekemiseen.

Denis Vinokur on pitänyt akupunktiovastaanottoa Helsingissä yli kaksikymmentäviisi vuotta. Hän on hoitanut lukuisia väsymysoireisia, flunssakierteisiä, burnoutin partaalla olevia sekä jännitystiloista kärsiviä ihmisiä. Hän kouluttaa ja luennoi mm. stressinhallinnasta, kiinalaisista itsehoitomenetelmistä, ravinnosta ja meditaatiosta.

TÄYSII 2027 -seminaarin puheessaan Denis valaisee, että kun asioiden annetaan edetä pakottomasti, niillä on tapana järjestyä omalla painollaan ilman, että yritämme kiivaasti kontrolloida niitä. Wu wei on periaate, joka tarkoittaa suoraan käännettynä ei-tekemistä. Käytännössä se on tekemistä, jossa ei yritetä liikaa ja jota ei suoriteta tavoite mielessä – mutta silti voimme saada aikaiseksi sen, mitä pohjimmiltaan haluamme.

Denis Vinokur

Henna on inspiroiva hyvinvointiyrittäjä, kouluttaja, valmentaja, juontaja, tuottaja ja visionääri, jonka tehtävänä on nostaa fiilistä, tuoda ihmiset yhteen ja saada ihmisistä paras esille. Henna haluaa voimauttaa ja aktivoida yksilöitä, ryhmiä ja tapahtumia tilanteen vaatimalla voimalla, erilaisin menetelmin sekä nostaa itsevarmuutta, naurua, iloa ja spontaania olemisen riemua.

Henna Länsipää