Jokaisessa ihmissuhteessa on niin hyviä, kuin vaikeitakin hetkiä. Jos tässä elämässä voi johonkin luottaa, niin siihen, että me ihmiset saamme aikaiseksi riitoja ja konflikteja. Ihmisluonto on samaan aikaan sekä herkkä, että vaativa. Olemme taitavia havaitsemaan ympäriltämme epäkohtia ja tarttumaan niihin.
Yhteiselossa muiden ihmisten kanssa löydämme näitä epäkohtia vaikka mistä! Milloin ärsyttää toisten tekemiset ja tekemättä jättämiset, milloin heidän ajatuksensa ja arvomaailmansa, milloin taas heidän olemuksensa… Aiheita ärsyyntymiseen totisesti löytyy!
Onneksi pieni tappelu, mylly, kähinä, vääntö, riita, biiffi ja vastakkainasettelu eivät meitä ihmisiä onneksi hirveämmin hetkauta. Konflikti on arkista ja luonnollista, eikä siitä tarvitse yleensä tehdä suurta numeroa. Valitettavasti aina tämä ei kuitenkaan päde, ja toisinaan konflikteilla on raskaitakin seuraamuksia.
Tässä tekstissä haluan esitellä hyvin tärkeän aiheen, jonka avulla ihmissuhteissa esiintyvää kuohuntaa voi hallita, ja sen voi muuttaa jopa hyödylliseksi ja elämää parantavaksi voimaksi. Kirjoitan tätä tekstiä kahden ammatin edustajana: olen yrityksissä työskentelevä organisaatiopsykologi, ja olen yksilöiden kanssa työskentelevä terapeutti.
Molempia ammatteja yhdistää keskeisesti se, että niissä selvitellään ihmisten välisiä ongelmatilanteita. Kuten todettu, me ihmiset olemme erinomaisia saamaan konflikteja aikaiseksi. Tämä pätee niin työpaikoilla, parisuhteissa, perheissä kuin kaverisuhteissakin.
Ehkä hieman yllättäen oman työni tarkoitus ei ole konfliktien lopettaminen, vaan ennemminkin niiden hyödyllistäminen. Ajatus siitä, että konflikteista voisi päästä kokonaan eroon, on mielestäni kuolleena syntynyt. Ihmisen biologinen kokoonpano tekee meistä siihen liian aggressiivisia ja sotaisia. Mutta jos tappelua ei voi täysin välttää, niin mitä sille voi tehdä?
Tervetuloa, psykologinen turvallisuus!
Tiesitkö, että työelämässä tuottavimmissa tiimeissä on enemmän konflikteja kuin vähemmän tuottavissa? Aikaansaavat tiimit tappelevat keskenään enemmän kuin aikaansaamattomat. Toisinaan varsin rajustikin, jos saan näkemäni perusteella lisätä!
On myös tiimejä, joissa keskinäistä kränää on paljon, mutta se ei kuitenkaan muutu tuottavuudeksi. Ennemminkin päinvastoin. Mutta miksi näin? Miksi toisissa tiimeissä konflikti lisää tuottavuutta, ja toisissa se rikkoo sitä?
Vastaus löytyy ilmiöstä, jota kutsutaan psykologiseksi turvallisuudeksi. Sen määritelmänä on tiimin sisäinen ilmapiiri, jossa voi ottaa sosiaalisia riskejä ilman, että joutuu pelkäämään seuraamuksia. Tai suoremmin sanottuna: ei tarvii kuumottaa, että tulee heti sanomista.
Käytännössä: voit esimerkiksi kertoa ideastasi ilman, että joudut pelkäämään, että muut tuomitsevat ideasi ihan huonoksi ja tyhmäksi. Tai voit kertoa jostakin epäkohdasta ilman, että toinen ihminen loukkaantuu ja lähtee raivokkaaseen vastahyökkäykseen. Tai voit puhua vaikeasta asiasta ilman, että muut kauhistelevat ja pakottavat sinut hiljaiseksi. Ja niin edelleen.
Kun tiimeissä on riittävän korkea psykologisen turvallisuuden taso, tämä kaikki on mahdollista. Yhteinen uteliaisuuden, luottamuksen ja hyväntahtoisuuden ilmapiiri antaa meille tilaa olla epätäydellisiä ja keskeneräisiä.
Lisäksi psykologisesti turvallinen ilmapiiri mahdollistaa vaikeidenkin tunteiden kanssa olemisen ilman, että se rikkoo osapuolten välejä. Onkin tavallista, että tällaisissa tiimeissä välillä myllytetään varsin kovaakin, mutta tappelun lopuksi keskinäinen kunnioitus ja luottamus on rakennettu jälleen kuntoon. Riidan ”tuotoksena” taas ovat ne kaikki uudet ideat ja uusi informaatio, joita kiistan aikana syntyi, ja joka nyt voidaan ottaa hyötykäyttöön.
Käytännön hyötyä tuottava mekanismi onkin informaation lisääntyminen ja monipuolistuminen. Kun omia sanomisiaan ei tarvitse jatkuvasti varoa, tulee välitettyä enemmän informaatiota, josta osa saattaa osoittautua varsin hyödylliseksikin. Riitely ja kaikenlainen tappeleminen esitetään kulttuurissamme usein typeränä toimintana, mutta itse en koe näin. Yhdessä kuohuminen synnyttää tyypillisesti uutta ymmärrystä vaikeista asioista. Ei ole harvinaista, että asiat alkavat menemään eteenpäin ja sujumaan vasta, kun niistä on ensin väännetty tarpeeksi kovaa.
Konfliktin rujo puu ja sen makeat hedelmät
Tarkoitus ei ole väittää, että konflikti olisi itsessään jotenkin mukavaa. Varsin harva ihminen nauttii riitelystä. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö riidalla ole myös makeita hedelmiä.
Omissa mielikuvissani konflikti ottaa usein eräänlaisen suuren ja synkeän puun olemuksen. Sellainen uhkaava, okainen, ja karmivalla tavalla vääntynyt puu, kuin kauhuelokuvasta. Puu on niin uhkaava, ettei sitä pitkin tee todellakaan mieli kiivetä, eikä edes sen varjossa oleminen ole kovin miellyttävää!
Mutta ah, ne hedelmät! Konfliktin puun rujoilla ja käkkäräisillä oksilla roikkuu kauniin sädehtiviä, terveitä ja pulleita, ihmeitä sisältäviä hedelmiä. Ihmeellistä hedelmää yhdessä toisten ihmisten kanssa puraisemalla voimme kokea vaikka mitä hienoa: parempaa yhteisymmärrystä ja syvempää kanssakunnioitusta, kykyä hyväksyä erilaisuutta sekä voimaa sietää ristiriitoja sekä tarkastella tarkasti ja rauhallisesti kaikkea sitä, mikä tyypillisesti saa meidät ihmiset tolaltamme.
TÄYSII 2026 -seminaarissa tulen puhumaan psykologisen turvallisuuden eduista erityisesti parisuhteiden (mutta toki myös muidekin ihmissuhteiden) kontekstissa. Millaista kukoistusta voi syntyä siitä, että vaikeitakin asioita kyetään ratkomaan syvän yhteisen kunnioituksen ja arvostavan uteliaisuuden ilmapiirissä?
Kirjoittaja Jevgeni Nietosniitty on psykologi, terapeutti ja valmentaja. Hänen työnsä keskittyy sosiaaliseen suorituskykyyn ja siihen liittyvien haasteiden ratkomiseen niin työssä, arjessa kuin ihmissuhteissakin. Rohkeuskoulu sekä Mentis Aurum -yritystensä kautta Jevgeni työskentelee niin yksilöiden kuin tiimienkin kanssa sen eteen, että jokainen voisi loistaa omana itsenään ja tulla kohdatuksi toivomallaan tavalla.
Turva ei synny itsestään – se rakennetaan yhdessä
Rakkaus ja parisuhde eivät syvene tai kukoista ilman riittävää turvaa. Psykologinen turva luo pohjan avoimuudelle ja haavoittuvuudelle, jotka taas luovat pohjan yhdessä kasvamiselle ja rakkauden syvenemiselle. Ilman psykologista turvaa suhde parhaimmillaankin polkee vain paikallaan – ja todennäköisemmin näivettyy.
Psykologi Jevgeni Nietosniitty on perehtynyt psykologisen turvallisuuden käsitteeseen, joka selittää tiettyjen kaavojen (riidat, vetäytyminen, sulkeutuminen) toistumisen parisuhteissa. Kyse ei ole lähtökohtaisesti siitä, että kumppani olisi hankala tai väärä – vaan siitä, ettei laadukkaalle vuorovaikutukselle yksinkertaisesti löydy riittävää pohjaa, koska sitä ei ole luotu tai se on menetetty.
TÄYSII 2026 -seminaarin puheessaan Jevgeni tarjoaa oivalluksia, miten parisuhteessa voit lisätä kukoistuksen ja vähentää kuihtumisen todennäköisyyttä. Kuulet, miten voit rakentaa luottamusta ja avoimuutta yllättävän pienellä vaivalla. Saat käytännön työkaluja kuunteluun, rakentavaan reagointiin sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen. Kun turvallisuuden tunne vahvistuu, syvenee rakkaus ja suhteessa on enemmän iloa, luottamusta sekä hyvää tahtoa.
