Istun trooppisessa bungalowissa Phú Quốcin rannalla Vietnamissa. Aurinko on juuri nousemassa.
Käsieni alla värisee kannettava tietokoneeni, jonka näytöltä tuijotan lukuja, joita en ole uskoa todeksi.
Viimeisen 12 tunnin aikana maailmani on kääntynyt päälaelleen ja moni ahtaista mieleni rakenteista on murtunut.
Olen ottanut merkittävän harppauksen kohti rajattomuutta.
Roosa ja Pekka matkatunnelmissa Vietnamin lämmössä
Edellisen päivän jännitysnäytelmä
Päivää aiemmin, kun aurinko laski Siaminlahden horisontissa, olin vielä melko tavanomainen suomalainen yrittäjä. Menneessä olin tehnyt jo monia irtiottoja tavallisuudesta, mutta nyt olin uuden äärellä.
Olin matkustellut jo reilun kuukauden Vietnamissa rakkaan puolisoni Roosan kanssa, mutta nyt oli koittanut h-hetken aika.
Tuuletin kannettavaani trooppisessa kuumuudessa ja valmistelin viimeistä livestriimiä Facebookissa. Yhtiökumppanini Petri Hiissan kanssa olimme valmistelleet tätä hetkeä jo useamman kuukauden ajan.
Nyt oli hetki, jolloin kaikki ratkeaisi. Sydän hakkasi jännityksestä.
”Mitä jos nettiyhteyteni pätkäisee ratkaisevalla hetkellä?”
”Mitä jos kaikki ei toimikaan odotetusti?”
Kaukana Suomessa työntekijät keskustelivat harmaissa toimistokopeissaan siitä, mitä he tekisivät tulevan lauantain lottovoitolla. Minä puolestani istuin bungalowissa ja olin pian näkemässä, voisinko todella luoda oman voittoni.
Oli vihdoin aika avata linjat ja pistää kaikki peliin.
Kuva bungalowista hetki van hetki ennen linjojen avautumista
Kaikki meni onneksemme hyvin ja tunnelma oli katossa.
“Nyt ei ole enää mitään tehtävissä, voimme vain odottaa lopullisia lukuja”, totesin Roosalle.
Aikaeron takia en voinut jäädä odottamaan lanseerauksen loppuhuipennusta ja päätinkin mennä nukkumaan siinä uskossa, että kaikki menisi hyvin – mutta en osannut kuvitellakaan, KUINKA hyvin.
Seuraavan aamun jännitysnäytelmä
Kun heräsin seuraavaan aamuun ja avasin koneeni, näin lopulliset luvut.
Ne saivat minut hyppimään tasajalkaa:
“200 000 euroa!”
“Viimeisen 12 tunnin aikana!”
Eikä tuossa ollut vielä kaikki.
Kokonaismyynti oli ylittänyt puolen miljoonan euron rajapyykin – ja vain KAHDESSA kuukaudessa.
Tunsin, kuinka jotain sisälläni murtui. Se oli monen suomalaisen tuntema ahdas laatikko, johon yhteiskuntamme meidät opettaa sulkeutumaan.
”Tämä ei voi olla totta”, tuumasin mielessäni.
Mutta se oli!
Ensimmäinen maistiainen rajattomuudesta
Siirryimme Roosan kanssa aamupalalle ihmettelemään juuri kokemaani.
Näissä maisemissa nautiskelimme aamupalasta
Tässä hetkessä ymmärsin jotain perustavanlaatuista:
“Se, mitä pystyn kuvittelemaan, sen voin myös toteuttaa.”
Kyse ei ollut rahasta.
Tämä huima tulos oli minulle todiste siitä, että maailmankaikkeus palkitsee niitä, jotka uskaltavat astua ulos yhteiskunnan luomasta ahtaasta todellisuudesta kohti sielunsa sopukoista kantautuvaa kuiskausta.
Mieleeni palautui kaukaiselta tuntuva hetki vuosien takaa.
Istuin harmaassa toimistokopissa. Elin sitä elämää, jota useat hyviksi kansalaisiksi tituleeratut elävät:
“Aamulla töihin, illalla kotiin, viikonloppuna eletään ja kesälomalla vihdoin vapaudutaan.”
Toimistokopissa istuessani mieleeni ei juolahtanutkaan mahdollisuutta sille, että voisin joskus tulevassa tehdä 12 tunnissa nelinkertaisesti vuoden palkan – ja vieläpä vapauden tuoksuisesta bungalowista käsin.
Tuo ajatus ei ollut tietoisuudessani, koska se olisi ylittänyt käsityskykyni.
Mutta nyt se tapahtui!
Kyse ei ollut rahasta
Palaan aamiaispöytään ja sisälleni tulvi valtava kiitollisuus.
Kiitollisuus siitä, kuinka pystyn nyt auttamaan huimaa joukkoa ihmisiä kokemaan saman vapautumisen, jonka itse olin kokenut.
Kohta olisi nimittäin aika palata Suomeen ja ryhtyä auttamaan valmennuksen ostaneita ihmisiä matkallaan kohti omia unelmiaan.
En kokenut täyttymystä tilin saldon merkittävästä kohentumisesta, vaan siitä, että olin tehnyt mahdottomasta mahdollista.
Koin vihdoin, että olen oikean ihmisen kanssa oikeassa paikassa tekemässä juuri sitä, mitä minun kuuluukin tehdä.
Kysymys, joka oli vaivannut minua jo 10 vuotta
Keskustelumme Roosan kanssa eteni vuosien taakse.
”Tiedätkö…” sanoin.
“Lähes 10 vuotta sitten mietin, voisiko puolen miljoonan euron verkkokurssilanseeraus Suomessa olla mahdollista. Unelmissani siintyi myös elämä, jossa olisin vapaa ajasta ja paikasta. En vain tiennyt miten tuo kaikki olisi mahdollista…”
Pysähdyin hetkeksi ja jatkoin:
“Nyt tiedän vastaukset näihin kysymyksiin.”
“Kyllä, puolen miljoonan euron lanseeraus on mahdollista.”
“Kyllä, voin elää vapaata elämää luomalla oman todellisuuteni.”
Samassa valkeni toinenkin merkittävä totuus:
“Me ihmiset pystymme tekemään kaiken sen, minkä pystymme ajattelemaan.”
Jatkoin menneen miettimistä:
“Matka tähän hetkeen on ollut huiman vaikea.”
Muistelin kuinka tähän 10 vuoteen mahtui miljoonan euron virhe, konkurssiuhkaa, loppuun palamista, omien mörköjen kohtaamista ja ihmisten paheksuntaa.
Erityisen vaikealta oli tuntunut se, kuinka omilla ehdoilla elämistä ei katsota hyvällä.
Ihmiset ovat sulkeneet itsensä niin ahtaaseen laatikkoon, etteivät pysty katsomaan sieltä ulos. Kun joku irrottautuu heidän mielessään luomastaan laatikosta, tarjolla on vastustusta.
”Kun minä elän näin ahdasta elämää, miten sinä voit elää noin laajaa elämää?”, alitajuisesti ajatellaan.
Minut on kyseenalaistettu monta kertaa:
”Miten sinä Pekka voit puhua noin isoista asioista, eikö maltillisempikin riitä?”
”Eikö sinun pitäisi jo asettua aloillesi, eikä pyrkiä koko ajan uuteen, tuntemattomaan?”
Mitä ikinä teinkään, se oli aina jonkun mielestä väärin.
Siitä huolimatta jatkoin matkaa kohti sitä määränpäätä, jonka olin nähnyt.
Unelman toteutumisen salaisuus
Jatkoin ajatustani siihen, mikä unelmoinnissa on niin vaikeaa:
”Alussa unelman kuva on epätarkka. Se muistuttaa Google Earthia. Kun katsot avaruudesta maapalloa, näet vain sumean pallon. Zoomaat lähemmäs – Vietnam alkaa hahmottua. Zoomaat vielä – Phú Quốc erottuu kartalta. Zoomaat lisää – bungalow tulee näkyviin. Lopulta näet yksittäiset hiekanjyvät rannalla.”
”Alussa kuva on epätarkka, mutta lopulta näet sen hiekanjyvien tarkkuudella.”
Sama on unelmien kanssa.
Moni kuvittelee, että kuva unelmasta tarkentuu odottamalla.
Todellisuudessa kuvan yksityiskohdat tarkentuvat vain toimimalla.
Ymmärsin tuossa hetkessä, että vain heidät palkitaan, jotka tarttuvat toimeen. Vain heille annetaan zoomaus lähemmäs.
Heitä myös testataan haasteiden muotoon käärityillä opeilla.
Kun matkaa jatkaa haasteista huolimatta, annetaan lopulta tarkka kuva, jossa voi nähdä pienimmätkin yksityiskohdat.
Kaava, joka toistuu jokaisessa unelmassa
Nyt, vuosia myöhemmin, olen ymmärtänyt jotain tärkeää, jota en Vietnamissa matkatessani vielä nähnyt.
Minulle opetettiin tällä 10 vuoden matkalla kaava, joka toistuu jokaisen unelman toteutumisen kohdalla.
Kun tuon kaavan ymmärtää, osaa varautua siihen, mitä on tulossa. Tämä helpottaa ja nopeuttaa unelman toteutumista.
Ja tämän haluan jakaa Täysii-seminaarin puheessani.
Haluan jakaa oivallukseni unelmien toteutumisesta, jotta sinä, arvon lukija, pystyisit toteuttamaan kaiken haluamasi ja murtautumaan mielen rajoitusten läpi – aina rajattomuuteen asti.
Syy on yksinkertainen:
“Täyttymys ei tule odottamisesta. Eikä täyttymys tule maallisesta mammonasta. Sen sijaan täyttymys tulee unelman toteuttamisesta. Sielun sopukoista kumpuavasta toiminnasta.”
Tarkemmin sanottuna tarjolla on täyttymyksen vaatteisiin puettua hyvinvointia juuri sellaisen unelman toteuttamisesta, joka juuri sinun kuuluu toteuttaa.
Sinun ei kuulu toteuttaa MINUN unelmaani, vaan sinun kuuluu toteuttaa SINUN unelmasi.
Jaan Täysii-seminaarin puheessani tiivistettynä kaiken sen, mikä on auttanut minua toteuttamaan jokaisen eteeni asetetun unelman.
Matka merkittävien unelmien äärelle ei kuitenkaan ole helppo, koska omia sanojani lainatakseni “sinua tullaan testaamaan haasteiden muotoon käärityillä opeilla.”
Se kuitenkin kannattaa, koska olen huomannut, miten jokaisen unelman toteutus murtaa mielen sisäisiä rajoituksia ja vie toteuttajansa askeleen lähemmäs vapautta. Eli sitä rajatonta luomisvoimaa, jota jokainen ihminen sisällään kantaa.
Tämä on kutsuni sinulle, arvon lukija
Kutsun sinut matkalle, jossa saat toteutettua kaikki villeimmätkin unelmasi ympäristön mahdollisesta vastustuksesta huolimatta.
Phú Quốcin auringonpaiste muistuttaa minua edelleen siitä, että mikä tahansa on mahdollista.
Kyse on vain siitä, uskooko mahdottomalta tuntuvaan vai ei.
Ottaako ratkaisevan askeleen vai ei.
Valitse olla se, joka uskoo ja joka ottaa sen ratkaisevan askeleen.
Nähdään siis Täysii-seminaarissa! Halataan, kun nähdään.
Pekka Mattila | Kohti rajattomuutta – miten vapautua mielen rajoituksista?
Sinusta on paljon suurempaan, kuin mitä uskotkaan. Moni ihminen kokee olevansa jumissa elämässään, toteuttaa tehtäväänsä pienesti tai ei aloita ollenkaan. Ihminen rajoittaa itse itseään menneisyyden tarinoilla ja peloilla. Kun hyväksymme menneisyytemme täysimääräisesti ja antaudumme tehtävällemme, voimme saavuttaa rajattomuuden.
Bisnesmentori Pekka Mattila on ollut oman itsensä vankina ja kulkenut vapautumisen matkan itsestään. Kun on vapautunut itsestään, ei asioissa ole enää niin paljon kyse itsestä, vaan paljon laajemmasta kuvakulmasta.
TÄYSII 2025 -seminaarin puheessaan Pekka valaisee, miten ujo ja epävarma pikkupoika on löytänyt tiensä kansainvälisille lavoille ja nostanut asiakkaitaan miljooniin. Kyseessä on rohkea ja paljastava tarina keskeneräisyydestä sekä kasvusta ihmisenä. Pekka muistuttaa, että meidän ei tarvitse olla valmiita, meidän tulee olla vain valmiita kulkemaan eteenpäin.
