“Mitä tuon mukanani, kun tulen tilaan?” kysyn mennessäni uuteen paikkaan, uusien ihmisten luokse ja samalla mietin, millaisista tilanteista ja millaisin miettein muut paikkaan asettautuneet ihmiset ovat tulleet. Joku on saattanut nukkua herätyksestään ohi, joku toinen on saattanut riitaantua kumppanin kanssa ja kolmas ilahtunut oman lapsen ensiaskeleista. Kukin tulee uuteen paikkaan ja uusien ihmisten luokse oman historiansa ja omien ajatusten ja aatteiden kanssa. Näiden ajatusten ja aatteiden kanssa asetumme kohtaamaan toisia ihmisiä ainutlaatuisiin hetkiin, joita elämä tuo tullessaan.

Usein kohtaamme tällaisia tilanteita työpaikalla tai harrastukseen liittyvässä yhteisössä, jossa on tarkoitus tehdä jotain yhdessä; olla yhdessä tässä hetkessä ja saavuttaa jotain yhteistä. Tällöin kyseessä voi olla kokous, joka liittyy yhteiseen suunnitteluun tai järjestelyyn. Joskus kyseessä voi olla myös lyhyt kohtaaminen viikonlopun ruokaostoksia tehdessä tai kuntosalilla, jolloin ajatukset ja tavoitteet keskittyvät enemmän oman tavoitteen saavuttamiseen. Myös näissä tilanteissa kohtaamme toisia ihmisiä, jotka ovat samassa tilassa kanssamme pienen hetken ajan. Me kaikki tuomme kuitenkin tullessamme yhteiseen tilaan omat haavamme, historiamme ja asenteemme ja myös meillä kaikilla on mahdollisuus luoda noihin lyhyisiinkin kohtaamisiin sellainen ilmapiiri, jossa jokaisella olisi turvallinen olla. Uskon, että pienellä sanalla tai lyhyellä katsella kaupan kassajonossa toisen asiakkaan kanssa tai porraskäytävässä naapurin kohdatessa, voimme lisätä yhteistä hyvinvointia. Uskon, että turvallinen tila yhteisössä ja toisten ihmisten kanssa muodostuu kohtaamisista, joissa myös pienillä teoilla on merkitystä.

Tiedostatko ennakkoluulosi?

Merkityksellisyys kohtaamisissa ja toisten ihmisten kanssa muodostuu nähdyksi tulemisesta ja kokemuksesta, että tulen huomioiduksi. Entä miten käsitys itsestä ja omasta identiteetistä vaikuttaa kohtaamisiin? Ja toisaalta millaisia mielikuvia ja ennakkoluuloja luomme toisistamme kohdatessamme ensimmäistä kertaa? Näitä asioita pohdin mennessäni uuteen paikkaan ja tilanteeseen, jossa kohtaan uusia ihmisiä. Ihmisen identiteetti ja käsitys itsestä muodostuu suhteessa toisiin sekä meitä ympäröivän yhteiskunnan vaikutuksesta. Identiteetti voi muodostua vuosien aikana ja se voi muuttua ihmisen kasvaessa ja kohdatessa uudenlaisia elämäntilanteita. Yksi identiteetin osa voi olla myös olla tietynlainen rooli, jossa henkilö on totuttu näkemään; yhdistyksen puheenjohtaja, perheen kuopus tai työyhteisön esihenkilö.

Olemme myös yhteiskunnan oppien ja median tuomien oletusten varassa. Olemme tottuneet luomaan ihmisen ihonvärin, kampauksen, pukeutumisen tai sormessa olevan sormuksen myötä ennakkoluuloja, joilla luomme käsityksen ihmisestä ensivaikutelman perusteella. Näitä ensivaikutelmaan kiinnittyneitä ennakkoluuloja toinen toisistamme voimme lähteä muuttamaan yhteisten ihmisten välisten kokemusten kautta, kohtaamalla toinen toisemme avoimesti ja arvostaen. Omien ennakkoluulojen tiedostaminen ja niistä irti päästäminen on ensimmäinen askel yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseen erilaisissa yhteisöissä sekä turvallisemman tilan luomiseen ihan jokaiselle. Omien ennakkoluulojen tiedostaminen ja niistä irti päästäminen auttaa tutustumaan toiseen ihmiseen ilman rooleja ja antaa henkilölle itselleen tilan tulla nähdyksi juuri sellaisena kuin on.

Tiedostatko oletuksesi?

“Siis onko SULLA lapsia?” työkaverini kysyi aidosti ihmeissään taukotilassa, kun kerroin arjen sattumuksista lapseni kanssa. Olin ollut samassa työpaikassa jo useamman kuukauden mutta en kokenut äitiyden roolia ja osaa identiteetistä niin voimakkaana että asia olisi aiemmin tullut puheeksi. Toisaalta en myöskään kokenut aiemmin tilaa niin turvalliseksi, että olisin halunnut jakaa asioita elämästäni työn ulkopuolella, vaan toivoin tulevani nähdyksi ensisijaisesti ammatti-identiteettini kautta. Tämän perusteella työkaverini oli tehnyt oletuksen siitä, että olen lapseton ja oli aidosti hämmästynyt hänen mielessään muuttuneesta roolista. Jäin tämän kohtaamisen myötä pohtimaan, millaisia muita oletuksia minusta on työpaikassa tehty uutena työntekijänä. Asia jäi kiinnostamaan minua ja pohdin, mitä tapahtuisi, jos päästäisimme irti oletuksista ja kohtaisimme toinen toisemme aidosti sellaisina kuin olemme? Mitä jos kuuntelisimme ja kohtasimme läsnä olevasti toisiamme ja pystyisimme tulemaan nähdyksi juuri sellaisena kuin olemme?

Ihmiselle on luontaista tehdä oletuksia toisista ja niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin tarvitsemme erilaisia rooleja helpottamaan vuorovaikutusta toistemme kanssa. Tästä huolimatta uskon, että turvallisen tilan ja hyvinvoivan yhteisön yksi tärkeä kulmakivi on aito kohtaaminen ilman oletuksia. Tällainen tila mahdollistuu, kun pystymme kohtaamaan toisemme kiireettä ja uteliaalla mielellä. Ehkä ympäriltämme löytyykin uudenlaisia yhteyksiä ja ihmisiä, joiden elämä ja roolit ovatkin jotain muuta kuin mitä olemme olettaneet. Ehkä löydämme uusia yhteyksiä toistemme välillä ja opimme samalla uutta myös itsestämme.

Artikkelin kirjoittaja Sina Silventoinen on ihmisten kohtaaja ja monialaisen yhteistyön puolestapuhuja, koulutukseltaan hän on sosionomi (AMK) ja yhteisöpedagogi (YAMK). Sina on myös ammatillinen opettaja (AmO), joka on kerryttänyt työkokemusta ihmisten parissa työskentelystä jo viidentoista vuoden ajalta.

Sina Silventoinen puhuu TÄYSII 2025 -seminaarissa aiheenaan Yhteisöllinen hyvinvointi

Sina Silventoinen | Yhdessä olemme enemmän

Ihmisten välinen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen auttaa yksilöitä kukoistamaan ja voimaan hyvin. Ihminen elää ja kasvaa suhteessa muihin, mutta miten rakennamme yhteisöllisyyttä kadottamatta kuitenkaan oman sydämen ääntä? Millaiset syyt voivat vaikuttaa siihen, etteivät yhteisön jäsenet voi hyvin – tai ettei yhteisöllisyys pääse kukoistamaan?

Yhteisöpedagogi Sina Silventoisella on kokemusta siitä, millaisilla pienillä ja merkityksellisillä teoilla yhteisöllisyyttä voi lisätä omassa elinympäristössään ja miksi se on kaikkien yhteisöjen jäsenten kannalta tärkeää.

TÄYSII 2025 -seminaarin puheessaan Sina tarkastelee hyvinvointia vuorovaikutuksen ja yhteisen tekemisen kautta sekä rohkaisee pohtimaan yhteisöllisyyttä estäviä ja lisääviä tekijöitä. Puheen tarkoituksena on myös auttaa ymmärtämään yksilöiden toimintaa yhteisöissä. Puheen avulla saat näkemystä yksilöiden ja yhteisöjen välisen vuorovaikutuksen merkityksestä rakentaessamme meille kaikille hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}