Oletko aidosti läsnä – kiellätkö todellisuuden vai hyväksytkö hetken?

11.05.2017

Oletko sinä aidosti läsnä päivittäin? Läsnäolo on nykypäivänä suorastaan trendi. Siitä on muodostunut määränpää, johon haluamme mennä. Kuitenkin läsnäolo ja pyrkiminen pois tästä hetkestä ovat täysin ristiriidassa keskenään. Kun haluat olla se aidosti läsnä olevampi versio itsestäsi, et suostu olemaan läsnä juuri tässä hetkessä.

Valmentaja, mentori ja henkinen opas Aaro Löf kertoi TÄYSII 2014 -seminaarissa läsnäolon merkityksestä, mikä tekee siitä niin vaikeaa ja miten sinä voit olla aidosti läsnä. Aaro kuvaa: ”Yksi asia, mikä tekee läsnäolosta vaikeaa, on se, ettet halua sitä, mitä tässä hetkessä on. Et halua kohdata sitä, koska se pitää sisällään sen, mitä sinä olet. Mitä olet ollut, mitä tulet ehkä olemaan. Myös sen, mitä muut ihmiset ovat, mitä olosuhteet tällä hetkellä ovat ja miltä tulevaisuus näyttää. On vaikea olla juuri tässä hetkessä läsnä, koska on vaikea hyväksyä kaikkea sitä, mitä tässä hetkessä on.”

Yksi Aaron asiakkaista oli kertonut hänelle, kuinka haluaisi olla kotiäidin sijaan kuin se tyyppi, joka on rakentamassa lastensairaalaa, tai kuin Steve Jobs. Hän haluaisi tehdä jotain merkityksellistä. Aaro oli pohtinut asiakkaan kanssa, että mitä jos Steve Jobs olisikin yrittänyt olla maailman paras perheenisä. Tai mukava kaikille. Tai vähän vähemmän isoegoinen tai neuroottinen. Olisiko hän silloin saanut aikaan sitä, mitä hän nyt sai?

”Miksi joku sellainen ihminen kuin Paulo Coelho tai Steve Jobs liikuttaa näin isoa energiaa täällä, mutta minä en? Ero on siinä, että tuon toisen kaverin alitajunta, tietoinen mieli, keho ja tunteet ovat kaikki linjassa, tyyppi on sitä mitä hän on. Se liikuttaa näin isoa energiaa, koska sen kaikki osat liikkuvat samaan suuntaan. Ei niin, että tietoinen mieleni haluaa olla jotain muuta kuin juuri nyt olen”, Aaro selittää.

aidosti läsnä

Ollessasi aidosti läsnä hyväksyt todellisuuden juuri sellaisena kuin se on nyt – vaikka se olisi vaikeaa

Aaro kertoo esimerkin lukemalla kirjeen, jonka kirjoitti jokin aika sitten. Kirjeessä hän kertoo raskaasta päivästään, joka oli täynnä töitä etukäteen suunnitellusta tauosta huolimatta. Ajaessaan töiden jälkeen kotiin kohti Turkua hän odotti kovasti pääsevänsä rakkaansa ja tyttärensä luo. Saavuttuaan kotiin hän pettyi: pikkuneiti kiukutteli eikä äitiin saanut mitään yhteyttä. Aaro mietti yksin keittiössä istuessaan, kuinka paljosta hän luopui muuttaessaan perheen luokse Turkuun. Yrityksistä huolimatta keskustelu rakkaan kanssa ei onnistunut, ja nukkumaan mennessään Aaron viimeisiä ajatuksia oli: ”Nyt tämä loppuu.”

Aaro ei ollut kirjoittanut kirjettä läsnäolon tilasta. Se on kirjoitettu tilasta, jossa vältellään todellisuutta. ”Kun et halua olla tai kohdata sitä mitä on tässä hetkessä, omistaa sitä mitä olet tässä hetkessä, niin yksi tapa vältellä todellisuutta on heijastaa se meidän ulkopuolelle”, Aaro selittää.

Hän tulkkaa kirjettänsä: ”Olen aika huono ottamaan itselleni aikaa työpäivässä, koska uskon, että minun täytyy ansaita arvoni niin, että teen paljon töitä. Koska minun on sitä vaikea myöntää, syytän siitä mieluummin muita ihmisiä. Kun muutin Turkuun, en missään vaiheessa kokenut, että se olisi minun paikkani. Pelkäsin, ja sen sijaan, että olisin uskaltanut rehellisesti sanoa, etten halua asua siellä, aloin heijastamaan asiaa ulkopuolelleni. En suostunut olemaan läsnä sen kanssa, mikä on totta minussa.”

Todellisuuden kieltäminen alkaa lapsuudessa, mutta voit itse pelastaa itsesi

Läsnäolon vaikeus saa alkunsa lapsuudessa – on vaikea katsoa todellisuutta ja tiedostaa ja hyväksyä se, kuka minä olen. Eihän sitä ole ennenkään hyväksytty. ”Jossain kohtaa tuolla hyvin pienenä lapsuudessa käymme läpi ensimmäisen kerran sellaisen kokemuksen, ettei tämä todellisuus – eli käytännössä maailma meidän ympärillä, äiti, isä, ympäristö – kannattele meitä. Se ei ole turvallinen, se ei ole kykenevä huolehtimaan meistä. Siinä kohtaa syntyy ensimmäisen kerran se ilmiö, minkä vallassa me hyvin usein elämme aikuisenakin: lapsen mieli lähtee suojaamaan lasta kieltämällä todellisuuden”, Aaro selittää.

Läsnäolo on tärkeää siksi, että jos emme suostu olemaan yhtä tämän elämän kanssa tai olemaan totta tässä hetkessä, meillä ei ole keinoja pelastaa itseämme tai ketään muutakaan. Sisälläsi asuu edelleen se pieni lapsi, jolla ei ollut turvaa tai tukea käydessään läpi järkyttävät kokemukset siitä, ettei maailma ja tämä todellisuus pidä hänestä huolta. Mutta nyt hänellä on seuranaan aikuinen sinä. Sinä voit olla se ihminen, joka menee hänen luokseen ja sanoo, että ”kaikki on kunnossa, olen kanssasi, olet turvassa, sinussa ei ole mitään vikaa, ei ole mitään hätää”. Näin se osa sinua, joka on siellä edelleen olemassa, saisi tulla nähdyksi, saisi tilaa kasvaa aikuiseksi ja ennen pitkää myös oppia sen, että itse asiassa elämä koko ajan kannattelee meistä jokaista.

taysii-2014-puheet-201

Milla Järvinen on elämästä nauttiva yrittäjä, joka on kiitollinen nykyhetkestä ja innostuu uusista mahdollisuuksista. Milla työskentelee
yrityksensä kautta tapahtumatuottajana, freelance-toimittajana sekä osa-aikaisena toimistopäällikkönä. Täysii-tiimissä Milla auttaa erityisesti järjestelyjen ja viestinnän organisoimisessa. Millan kotisivut löytyvät osoitteesta www.millajarvinen.com.