6.5.2019

Häpeästä Mielenterveysseuran sivulla: ”Häpeä on yksi ihmistä suojaavista tunteista, sillä se saa meidät miettimään tekojamme etukäteen, ja harkitsemaan miten meidän kannattaa toimia. Häpeä voi kuitenkin myös rajoittaa ja kaventaa elämää tarpeettomasti. Häpeän aiheet ovat usein yksilöllisiä ja lapsuudessa opitut säännöt vaikuttavat siihen, mikä meistä tuntuu hävettävältä.

Häpeän tunnetta kannattaa tutkia, varsinkin jos se tuntuu määräävän elämää suuressa määrin. Itsetuntemuksen kehittäminen, huumori ja itsensä ilmaiseminen ovat kaikki keinoja päästä irti tarpeettomasta häpeästä. Aiheettoman häpeän kyseenalaistaminen on merkki terveestä itsetunnosta ja se voi tuoda uusia voimavaroja elämään.”

Mistä sinä olet tuntenut tai tunnet häpeää? Miltä tuntuu katsoa toista silmiin? Entä kosketus, miltä se tuntuu? Onko sinusta luontevaa puhua ihmisten edessä vai pelottaako mahdollinen itsensä nolaaminen? Rajaako pelko sinua ilmaisemasta itseäsi? Rajaako häpeä sinua tuntemasta läheisyyttä toisiin?

Häpeän seksuaalinen aspekti

Häpeästä Wikipediassa: ”Häpeä on yksi ihmisen tunteista. Se ohjaa toimintaa mm. saaden ihmisen pohtimaan tekojensa seurauksia ja tarkastelemaan itseään. Häpeä voi aiheuttaa myös masennusta.”

”Liiallinen häpeä heikentää itseluottamusta ja aiheuttaa kelpaamattomuuden ja mitättömyyden tunteita.”

”Muinaiskreikassa häpeää tarkoitti sana aidos, mikä kytkee häpeän alastomuuteen. Häpeän ja syyllisyyden tunteet kytkettiin tuohon aikaan ruumiillisiin aistimuksiin; häpeä on nähdyksi tulemista, mikä ilmenee esim. Raamatun tarinassa Aatamin ja Eevan kokemasta alastomuutensa häpeästä (häpeän seksuaalinen aspekti) perisynnin jälkeen.”

Häpeästä opetetaan monessa kulttuurissa ja uskonnossa. Sitä ei kenties ensimmäiseksi edes ajatella, miten voimakas tausta häpeällä on myös meillä täällä, meidän yhteiskunnassa, esiäideillä ja -isillä. Olemme perineet sen myös heiltä.

Pelko nähdyksi tulemisesta omana itsenään

Miltä sinusta tuntuu katsoa toista silmiin? Miltä tuntuu ajatus, että toinen näkee sinut?

Miltä tuntuisi pysähtyä ja katsoa toista silmiin pitempään, kuin mitä tavallisessa arjessa yleensä on tapana? Kannustan kokeilemaan tätä! Tuleeko siitä vaivaantunut olo, epävarma tai ahdistava olo? Käännätkö katseesi pois? Hämmentääkö katse?

Voitko kenties nähdä katseessa mahdollisuuden? Mahdollisuuden luoda syvää yhteyttä toiseen. Tutkitko avoimesti ja mielenkiinnolla toisen silmiä, kuin kauniita salaperäisiä jalokiviä? Annatko toisen tehdä samoin? Mietitkö uteliaana mitä silmien takana mahtaa olla? Onko sinusta enemmänkin kiehtovaa uppoutua ja antautua toisen silmiin katseellasi? Näetkö katseen pienet vivahteet ja sävyt? Uppoudutko niin syvälle hetkeen – että unohdat kokonaan kuka olet ja ketä katsot silmiin. Vai käännätkö katseesi sittenkin ennemmin pois? Kokeile.

Kosketus ja halaaminen

Onko halaaminen vaikeaa, vaivaantunutta, nopeaa, jäykkää tai tosi muodollista? Vai onko se ihana kohtaaminen, mahdollisuus antaa ja vastaanottaa. Voiko se olla tilaisuus missä voit sulaa hetkeksi toisen käsivarsissa, missä voit tuntea toisen sydämen sykkeen ja hengityksen tiheyden ja yhtyä siihen? Voiko halauksessa olla lämmin olo ja turvallista? Miltä tuntuisi ajatus jäädä halaukseen pidemmäksi aikaa, jopa vähän vieraamman ihmisen syliin?

Kuinka luonnollinen asia kosketus on sinulle? Kosketatko muita mielelläsi? Entä saako sinua koskettaa? Miten on läheisessä ihmissuhteessa: saako sinua luvallasi koskettaa kaikkialle ilman epämukavaa tunnetta? Osaatko pyytää kosketusta ja läheisyyttä? Entä onko sinulle luontevaa kertoa millaisesta kosketuksesta pidät? Kosketatko itseäsi kauniilla tavoilla? Nautitko omasta kosketuksesta? Pyydätkö toiselta myös tällaista kosketusta? Entä jos rakkaasi pyytää sinua koskettamaan häntä, haluamallaan tavalla, miltä se tuntuu sinusta?

Tässä on toki myös kyse henkilökohtaisista rajoista, jotka on hyvä tiedostaa ja sanoittaa avoimesti ja rehellisesti. On kuitenkin hyvä huomioida se, että kosketus on yleisesti meille ihmisille oikeasti hyvin luonnollinen asia. Kosketus saa tuntua hyvältä ja sitä saa haluta ja tarvita, sekä vastaanottaa, että antaa. Tärkeää kosketuksessa ja läheisyydessä on tunne luottamuksesta ja turvallisuudesta. Läheisessä ihmissuhteessa, missä on turvaa, luottamusta ja rakkautta, siellä on mahdollisuus pyytää, saada, vastaanottaa ja antaa läheisyyttä ja kosketusta avoimesti.

Esiintyminen ja julkinen puhuminen

Jokainen meistä muistaa varmasti joskus jännittäneensä koulussa luokan edessä esseetä pitäessä. Ihan jo pelkästään ääneen lukeminen oman pulpetin ääressä sai sydämen hakkaamaan. Kääk, mitä jos sanon jotain typerää ja nolaan itseni?!! Vaikka esiinnyin itse lapsena laulaen paljon, en ikinä päässyt irti tuosta pelosta, enkä saanut apua siihen. Saattaa olla, että osasin piilottaa kuvottavan jännityksen niin hyvin, ettei kukaan osannut edes epäillä sitä.

Jossain määrin jännitys on luonnollista. Se kuuluu esiintymiseen. Jopa kuuluisat artistit ovat kertoneet aina jännittävänsä ennen esiintymistä. Siitä voi jopa oppia nauttimaan. Jos jännitys ja pelko häpeästä estää meitä esiintymästä, puhumasta tai vaikka vain ilmaisemasta meidän omaa mielipidettä, silloin se rajaa meitä turhan paljon.

Esiintymispelko on myös oma asiansa, mutta halusin ottaa itseilmaisun aiheuttavan pelon esille myös tässä. Jos uskoo, että mokaaminen on mahdollista, voi häpeän pelko ja tunne olla todella kokonaisvaltainen. Siinä on kyse koko ihmisestä ja hänen ihmisarvosta ja sitä tilannetta tai kokemusta ei voi ”helposti korjata”. Esiintymisessä, puhumisessa tai itsensä ilmaisemisessa olisi tärkeä saada harjoitella ja ilmaista itseään turvallisessa ympäristössä siten, että aina tulee kuulluksi ja joka tapauksessa hyväksytyksi.

Häpeä saa ihmisen käpertymään itseensä ja omaan kuvitteelliseen tai todelliseen koloonsa. Ei uskalleta olla se kuka on, koska nähdyksi tuleminen, todellinen minä ja pelko ettei hyväksytä on ylitsepääsemättömän kamalaa sekä kokemuksena, että ajatuksena.

Miltä tämän tekstin aiheet tuntuvat tähän saakka? Miltä ne tuntuvat sinussa, sekä kehossasi, että mielessäsi?

Jos otat haasteen vastaan, voit kirjoittaa itsellesi häpeästä ja siitä, mitä nämä kysymykset ja häpeä itsessään tuo pintaan. Millaista häpeän tunnetta olet kokenut elämäsi varrella, lapsena, nuoruudessa ja aikuisena? Onko häpeä opittua? Mistä se on tullut? Onko se muuttunut matkan varrella?

Millaisia ajatuksia ja rajoja sinulla on liittyen itseesi, kehoosi, läheisiin ihmisiin, kosketukseen, läheisyyteen ja nautintoon? Löytyykö häpeää omasta kehosta, itsensä ilmaisemisesta tai läheisissä ihmissuhteissa? Entä seksuaalisuudessa?

Jos häpeä rajoittaa elämääsi, voit koittaa miettiä lempeitä keinoja, joilla harjoitella siitä irti. Jos puhuminen tai esiintyminen pelottaa ja nolottaa, kokeile puhua jossakin julkisesti. Jos kehossasi on jotakin, joka tuottaa häpeää, pyri ystävystymään kehosi kanssa. Seiso peilin edessä ja sano itsellesi jotakin kaunista. Kosketa itseäsi hyväksyen, rakkaudella ja kiitollisuudella. Jos olet parisuhteessa, voit myös antaa rakkaasi koskettaa sinua ja kertoa sinulle kuinka kaunis olet. Muista, ettei sinussa ole mitään hävettävää!

Ympäristö ja yhteiskunta

Opimme häpeästä jo lapsena, siitä mikä on oikein ja väärin, mikä on soveliasta ja sallittua. Opimme tuntemaan häpeää, jos teemme jotain loukkaavaa toiselle. Se miten meidän vanhemmat ovat suhtautuneet meihin, miten he katsovat ja koskettavat meitä tai kuuntelevat ja ottavat huomioon meidän mielipiteitä vaikuttaa todella vahvasti häpeän kehittymiseen.

Häpeä on sen verran ikävä tunne, että opimme sen kautta miettimään miten kannattaa toimia, mutta opimme myös muita epäedullisia tapoja toimia tai olla toimimatta, sen mukaan miten meihin suhtaudutaan. Kuten alussa mainittiin häpeä voi todella rajoittaa meitä myös. Siitä syystä on hyvä tutkia omaa häpeää ja mistä se kumpuaa. Onko se kenties myös perittyä?

Yhteiskunta, kulttuuri, uskonto, perhe, vanhemmat, sisarukset, ystävät ja kumppani, nämä kaikki opettavat meitä häpeästä. Täältä kumpuaa herkästi sellaista häpeää, mikä ei ole meidän tai millään tavalla meidän eduksemme.

Oma häpeä

Häpeän tunne on yksi varhaisimmista tunteista lapsi oppii kasvaessaan. Olen itse työstänyt omaa häpeääni ja vapautunut ylimääräisestä rajoittavasta häpeästä. Häpeä on todella kokonaisvaltainen ja lamaava tunne.

Ylimääräinen häpeä voi rajoittaa meidän tekemistä, meidän etenemistä elämässä, uralla ja ihmissuhteissa. Todellisuudessa meillä ei ole mitään hävettävää itsessämme tai kehossamme, ei sinulla, eikä minulla.

Suurin häpeän kohteeni on ollut kehoni. Jostain opin jo hyvin pienenä, että keho voi olla vääränlainen, josta otin ja omaksuin tämän syvälle omaan kokemusmaailmaani. Häpeä esti minua puhumasta ja ilmaisemasta itseäni. Ensimmäisten poikaystävien kohdalla häpeä kehostani oli varsin vaikea ja etenkin vatsan alue sai osakseen paljon häpeää. Teini-ikäisenä en pystynyt vastaanottamaan kosketusta vatsan alueelle tästä syystä. Se oli niin lamaannuttavaa, että kielsin sen täysin. Vatsassani ei todellisuudessa ollut yhtään mitään vikaa.

Esiintymiseen tai esillä olemiseen liittyvää pelkoa minulla on myös ollut paljon, joka on liittynyt epäonnistumisen pelkoon ja sitä kautta mahdolliseen häpeän tunteeseen. Itsensä nolaaminen on ollut todellinen pelko, kuten myös toisten nolaamisen pelko on vaivannut minua pitkälle aikuisuuteen. Olen oikeasti kuvitellut, että voin omalla käytöksellä, puheella tai olemuksella aiheuttaa häpeää muissa. Huh, pelkkä ajatus puistattaa nyt, mutta ymmärrän itseäni ja näen miten osa on ollut opittua ja osa liittynyt valtavaan epävarmuuteen, jota kannoin harteillani pitkälle aikuisuuteen.

Häpesin myös suuresti vanhaa isääni, kun olin nuori. Se oli minulle tosi vaikeaa silloin. Jos annamme itsellemme mahdollisuuden nähdä toisin, niin häpeä opettaa meitä hyväksymisestä, joka tulee rakkauden maailmasta.

Muistan myös, miten häpesin ihottumaani kädessäni, silloin kun olin tosi kipeä uupumuksen jälkeen ja suolistoni oli hajalla. Olen kirjoittanut siitä aiemmin. Olin töissä terveysasemalla ja koin, että terveydenhoitajana, minulla ei pitäisi olla mitään sellaista. Se oli tosi vaikeaa aikaa sekin, monella tavalla.

Syyllistävä seura

Olen aiemmin viettänyt paljon aikaa ihmisten seurassa, joille syyllistäminen oli arkipäivää. Syitä ja virheitä etsittiin. Niitä kaivettiin kaivamalla esille ja niistä muistutettiin toistuvasti. Tällainen seura ei kannattele ketään, eikä tue kenenkään hyvinvointia tai kasvua yleisesti, eikä varmasti tue myöskään reittiä ja kasvua ulos häpeästä.

Seura, joka tahtoo nostaa itseään laittamalla muut kuoppaan, on todella haavoittava ja rikkova. Sinne ei pidä jäädä. Jos kuuntelet tarinaa itsestäsi, joka moittii, haukkuu, lyttää tai alistaa sinua, siitä tulee valitettavan monelle osa todellisuutta ja sitten sinne jäädään, kun siihen uskotaan, eikä ole enää voimia irtaantua.

Tällainen seura harvemmin muuttuu. Tahtoisin sanoa, ettei ikinä, sillä odottaminen ei tee myöskään hyvää kenellekään. Ainoa varma keino on muuttaa itse pois tällaisen seuran luota. Suojele itseäsi. Hakeudu positiivisen, kannustavan, sinua nostavan seuran luokse. Tällainen seura on turvallinen, rakastava ja sinut kokonaisuudessaan hyväksyvä.

Häpeän salaaminen

Mikä meissä tuottaa häpeää? Se voi olla taloudellinen tilanne, perheen sisällä olevat ristiriidat ja vaikeudet, kiusatuksi tuleminen, seksuaalisuus, oma keho, päihderiippuvuus, joko oma tai perheen sisällä. Häpeän juuret yltävät kaikkialle ja se kahlitsee elämää.

Miten puhua häpeästä, kun häpeän myöntäminenkin hävettää? Häpeää salataan usein. Tunnetta ja sen aiheuttajia ei uskalleta kohdata. Ei uskalleta katsoa itseä tai omaa menneisyyttä ja myöntää mistä häpeän tunne on peräisin ja mitä kaikkea se on aiheuttanut, mihin se on meitä ajanut. On suuri haaste meille nähdä ja myöntää miten olemme pyrkineet piiloutumaan siltä. Monesti häpeää kompensoidaan ylisuorittamalla, menestyshakuisuudella tai muulla toiminnalla, josta saisi hyvää oloa, lisää itsevarmuutta ja kunnioitusta.

Irti häpeästä

Muutos vaatii tahtotilan ja halun irtaantua häpeästä ja sen aiheuttamasta toiminnasta ja taakasta. Alkuun polku voi olla kivulias, kun joutuu kohtaamaan ne kaikki hankalat tunteet, joita on paennut. Joutuu kohtaamaan itsensä ja riisumaan pois ne kaikki kuoret, jotka ihminen kasvattaa ympärilleen suojaksi. Suojaksi häpeän tunteelta.

Palkintona on kuitenkin lopulta aito yhteys itseensä ja itsensä näköinen ja tuntuinen elämä, se joka on tarkoitettu sinulle ihan alusta asti.

Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.

Lempeys, myötätunto, empatia ja rakkaus

Häpeästä pääsee ainoastaan lempeyden, myötätunnon ja rakkauden kautta. Hakeudu empaattisten ihmisten seuraan ja ole sitä myös itsellesi. Tunnista tilanteet, mitkä aiheuttavat häpeää ja hoida niitä rakkaudella. Avoin ja rakastava parisuhde on myös paikka, missä voi saada sellaista tukea itselleen, jossa voi kasvaa irti häpeästä. Pyyteettömässä rakkaudessa voit sallia toisen olla turvanasi ja tukenasi. Voit avata haavaasi ja häpeääsi. Puhu rohkeasti ja avoimesti tunteistasi ja kokemuksistasi. Kerro myös, mikä auttaisi sinua hellällä tavalla hoitamaan häpeän tunnetta. Kerro kumppanillesi tai ystävällesi rohkeasti millaista kosketusta tai syleilyä kaipaat.

Intentioni on tulevaisuudessa, omassa työssäni, käsitellä häpeää ja sen yhteyttä seksuaalisuuteen ja nimenomaan vapauttaa tätä perimää, joka suurimmassa osassa meissä elää edelleen. Seksuaalisuudessa ei ole mitään hävettävää. Seksuaalienergia on elämän energiaa ja sitä voidaan käyttää rakentavasti luovuuden lähteenä.

Oma kosketus hoitaa myös

Sen lisäksi, että voimme rohkeasti pyytää kosketusta ja läheisyyttä toiselta, voimme sallia sitä myös itsellemme. Tutustu itseesi ja kehoosi myös omassa rauhassa. Antaudu nautinnolle myös omissa käsissäsi. Opettele koskettamaan itseäsi tavalla, joka tuntuu hyvälle. Tämä lisää rohkeutta pyytää myös intiimiä hyväilyä toiselta. Ole rakastava, lempeä ja rohkea myös itsesi kanssa. Luota itseesi ja omaan kehoon.

Parantava kosketus –rituaali

Tämä on minun kehittämä parantavan rakastavan kosketuksen metodi, jolla kuka tahansa voi hoitaa itseään oman kosketuksen kautta. Tässä prosessissa voit vapauttaa muistoja ja traumoja kehostasi, sekä luoda vahvemman yhteyden itseesi.

Toisen kosketus hoitaa, mutta meillä on itsellämme kaikkein sopivin avain omiin muistoihin ja traumoihin, jotka monesti jäävät jumiin meidän kehoomme aiheuttaen erinäisiä tunteita ja fyysisiä oireita.

Valmistele tila:

Sytytä kynttilöitä ja sijoita ne turvallisesti.

Valitse kaunista, rauhallista ja rentouttavaa taustamusiikkia. Suosi musiikkia, missä ei ole sanoja, pelkkä melodia tai äänimaisema riittää.

Valitse itsellesi mukava makuu- tai istumapaikka.

Käytä miellyttävää eteeristä öljyä. Mm. laventeli, jasmiinia, ylang-ylang tai ruusu avaavat sydäntäsi.

Ole joko todella vähissä vaatteissa tai mieluiten alasti, sillä kosketuspintana tulisi olla paljas iho.

Aistit:

Tässä yhdistyy monta aistia kerrallaan ja siksi se on tehokas.

Kuuloaisti – musiikki rauhoittaa sinua ja syventää kokemusta.

Tuntoaisti – tunnet kosketuksen ihollasi ja samalla myös kädessäsi. Tuntoaisti ja kokemus tuplaantuu.

Näköaisti seuraat kosketustasi katseellasi ja lisäksi näet muistoja mielessäsi.

Hajuaisti – eteeriset öljyt auttavat rentoutumaan ja avautumaan

Muistoihin kätkeytyy meidän kaikki aistit. Koko prosessin ajan voit hengitä luonnollisesti ja rauhallisesti.

Hengittele ensin hetki syvään sisään ja ulos. Pyri rentoutumaan ja keskity itseesi ja kehoosi, miltä kehossasi tuntuu juuri nyt.

Kosketus:

Kosketuksen tulee olla hidasta, kevyttä, sivelevää tai silittävää. Kosketuksen kautta välität rakkautta ja kiitollisuutta.

Aloita varpaistasi. Kosketa jokaista varvasta yksi kerrallaan hitaasti ja ole täysin läsnä kokemuksellesi. Tunnista kosketus sekä varpaissa, että kädessä samaan aikaan ja yhdessä. Kanavoi rakkautta, hellyyttä ja empatiaa kosketuksesi kautta. Mieti jokaisen paikan kohdalla, mitä hienoa ja ainutlaatuista tämä tietty kehon kohta on antanut, tuonut tai tuottanut sinulle. Anna mieleen samalla nousta vapaasti tapahtumia, tilanteita tai muistoja, jos niitä tulee, mutta niihin ei tarvitse jäädä, ellet itse koe, että näin tulee tehdä.

Kuuntele itseäsi

Etene yksi kohta kerrallaan eteenpäin. Käytä molempia käsiä. Mikäli kosketuksessa olevassa kohdassa on ollut fyysinen trauma, kuten murtuma, nyrjähdys, sijoiltaan meno, leikkaus tai muu trauma, pysähdy tähän kehon kohtaan, syleile sitä molemmilla käsilläsi ja kanavoi erityisen paljon lämpöä ja rakkautta tälle kehon kohdalle.

Trauma voi myös olla energeettinen. Onko joku ulkopuolinen tehnyt tai sanonut jotakin ikävää, pahaa tai rumaa sinulle tai oletko itse toiminut näin itseäsi kohtaan. Oletko ollut erityisen julma itse, jollekin kehon kohdalle? Nyt on oiva tilaisuus parantaa tämä kokemus tai teko, mikä on joskus tapahtunut tai mitä tunnet kehoasi kohtaan.

Ole täysin avoin ja rehellinen itsellesi. Olet täysin turvassa itsesi kanssa.

Tästä prosessista ei voi koitua mitään pahaa, sen sijaan, voit vapautua todella monesta tunteesta ja traumasta.

Tämä avaa tilaisuuden parantaa näitä alueita rakkauden kosketuksella ja voit samalla pyytää anteeksi itseltäsi, mikäli tunnet, että on anteeksi pyydettävää.

Muista kiitollisuus kosketuksen yhteydessä. Se on erittäin tärkeä muistaa tämän matkan aikana. Mieti, miten jalkasi ovat kannatelleet sinua, miten pitkän matkan olet kulkenut, miten ihanaa nautintoa jokin kehon osa voi tuottaa sinulle, mitä olet tehnyt käsilläsi jne.

Tätä harjoitusta ei voi tehdä väärin. Kaikki on aina täydellistä ja oikein juuri tässä hetkessä.

Tämä harjoitus ei välttämättä ole kaikille. Sinä tunnet sen itse, mikäli tämä on sinua varten. Anna aikaa tälle prosessille, älä kiirehdi!

Anna kaikkien tunteiden tulla vapaasti ulos saakka, mitä ikinä tunnetkaan. Tarvittaessa, voit viipyä niiden kanssa hetken ja voit huomata, että kaikki on hyvin juuri nyt. Voit tätä kautta myös päästä tilanteisiin menneessä, ja puhua sinne, silloiselle itsellesi, jos sinusta tuntuu, että jokin on jäänyt sanomatta, selvittämättä tai tahdot vain kertoa itsellesi, että kaikki on nyt hyvin. Jos itkettää, niin itke.

Jos jokin asia mietityttää tässä prosessissa, voit laittaa minulle viestiä. Jos sinusta tuntuu, että tämä olisi sinulle tärkeää, mutta tahtoisit kuitenkin, että joku on luonasi, voit pyytää läheistä ihmistä olemaan kanssasi, auttamaan sinua. Voit myös pyytää, että ystävä on puhelimen päässä tarvittaessa, mikäli mieleen nousee jotakin sellaista, jota tahtoisit purkaa ja josta haluat jutella enemmän.

Artikkelin kirjoittaja Sara Adolfsen

Sara Adolfsen on Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin valmentaja, Henkinen valmentaja ja Terveydenhoitaja - sen todellisessa merkityksessä. Sara on funktionaaliseen lääketieteeseen perehtynyt ravintovalmentaja, tietoisen, läsnäolevan, ja luonnonmukaisen elämän puolestapuhuja, johon keskeisesti kuuluu sydänyhteys ja voimaantuminen sitä kautta. Sara on myös erikoistunut uupumukseen, sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon valmennuksissa.

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}

LAHJASI

TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet

Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.