Tietokirjailija Harri-Pekka Pietikäinen puhuu TÄYSII 2022 -seminaarissa aiheenaan Toivoa peloista vapautumiseen.

Mistä toivossa on kyse?

Toivossa on kyse selkeydestä ja näkymistä. Siinä on kysymys myös autonomian tunteesta, eli siitä, että koen voivani vaikuttaa siihen mitä minulle tapahtuu.

Miksi toivo on tärkeää?

Toivo on tärkeää sen takia, että useimmille meistä on tärkeää kokea merkityksellisyyttä. Ilman merkityksellisyyden tunnetta toivo tukahtuu ja katoaa kokonaan.

Logoterapian perustaja Viktor Frankl on kirjoittanut omista kokemuksistaan keskitysleireillä. Hän on puhunut siitä, kuinka merkityksellisyyden toivottomassa tilanteessa löytäneillä oli paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä ja järjissään.

Kiteyttäen, toivo on tärkeää, sillä se pitää meidät hengissä.

Miten lisätä toiveikkuutta?

Toiveikkuus lisääntyy sillä, että tulet enemmän tietoiseksi esimerkiksi siitä, millaiset tarinat ja uskomukset sinua elämässäsi ohjaavat. Tarvittaessa on myös hyvä olla valmis päivittämään niitä, koska on ratkaiseva merkitys, että mitä ja miten me asioista ajatellemme.

Voiko toivoa olla liikaa?

En usko, että toivoa itsessään voi olla liikaa, mutta sen tulee olla perusteltua. Perusteeton toivo on yhtä kuin sokeus.

Positiivisuudessa voi pahimmillaan sortua siihen, että tankataan positiivista sanomaa ja lakaistaan realiteetit maton alle. Silloin elämä on kuin korttitalo, joka sortuu jossain vaiheessa. Näen toivon samalla tavoin. Toivoa voi olla liikaa, jos se on katteetonta.

Mikä vaikutus toivolla on ollut elämässäsi?

Toivo on katalysaattori kaikelle. Minulle toivo on jollain tavalla synonyymi rakkaudelle. Toivo on ajuri sille, että haluan uskaltaa edistää sellaista maailmaa, jonka uskon olevan hyvä. Toisinaan edistäminen on sitä, että siinä onnistuu edes välttävästi.

Meillä voi olla elämässämme millaisia ajatuksia tahansa tai voimme kokea epäonnistumisia ja toivottomuutta. Minulle tärkeää toivossa on ajatus, ettei yhdenkään ihmisen tulevaisuudessa ole lähtökohtaisesti tahran tahraa. Se ei tee elämästä yksinkertaista tai yksiselitteistä, mutta se ajatus itsessään luo minulle toivoa.

Milloin olet tarvinnut toivoa?

Tarvitsen toivoa jokaisella hengenvedollani, koska se on minulle itselleni se ajuri. Toivo itsessään tuo merkityksellisyyttä elämään. Viktor Franklin teoriaan pohjautuen, toivo voi pitää hengissä henkisesti ja fyysisesti.

Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.

Tuleeko mieleesi jokin tarina elämästäsi, jossa toivo on näytellyt isoa roolia?

Elämässäni on moniakin hetkiä, joissa toivolla on ollut iso rooli. Esimerkiksi vajaa pari vuotta sitten minulla tippui hetkellisesti kynä kädestä. Arjen kuormitus meni siihen pisteeseen, että makasin viisi viikkoa sängyn pohjalla. Ne pari ensimmäistä viikkoa olivat puhtaasti selviytymistä minuutti minuutilta.

Kun voimat alkoivat hieman palaamaan, aloin saada kiinni, että mistä uupumisessa minun kohdallani on oikeasti kyse. Tiedostin, mitkä asiat ovat kuormittaneet ja jääneet käsittelemättä. En halunnut käsitellä vain pinnalta sellaista, joka kätkee alleen jotain merkittävämpään.

Siinä tilanteessa, kun minulle alkoi hahmottua, missä asioissa olen laiminlyönyt itseäni jo pitkään, ymmärsin myös mahdollisuuden korjata niitä. Toisaalta ymmärsin myös, kuinka raskasta muutos on tehdä. Tieto mahdollisuudesta loi minulle kuitenkin toivoa.

Mitä toivoisit ihmisten muistavan toivosta?

Toivon ihmisten muistavan, että toivo on ennen kaikkea valinta. Kun tällä hetkellä katsoo maailmaa eri vinkkeleistä, niin voit valita, näetkö sen toivottomana vai kohtaatko sen toiveikkaana. Tämä valinta ohjaa paljon sitä, miten koet tämän maailman, ja myös sen, mitä itse tuot tähän maailmaan.

Toivoa peloista vapautumiseen – mistä löytää toivoa, kun pelottaa?

Pelottavissa hetkissä toivoa voi löytää siitä, että mitä todennäköisimmin se mitä pelkäät, ei ole totta. Sinun ei myöskään tarvitse voittaa pelkoa, vaan riittää, että kohtaat pelon.

Pelko on sidottua energiaa. Kun pelon kohtaa lamaantumisen sijaan, on energia mahdollista purkaa. Tällöin mahdollistuu toivo siitä, ettei tarvitse pelätä.

Millaisia kokemuksia sinulla on Täysii-seminaarista?

Olen käynyt Täysii-seminaarissa muutamia kertoja. Koen tavattoman arvokkaaksi, että keskellä pimeintä syksyä ihmisille järjestetään päiväksi tilaisuus tulla peilaamaan omia ajatuksia monesta eri kulmasta käsin.

Oman halun ja jaksamisen mukaan on myös mahdollista keskustella muiden kanssa. On upeaa, että on niin paljon rohkeita ihmisiä, jotka tekevät sen valinnan, että altistuvat tällaiselle. Se on aktiivinen valinta, että haluaa altistua uusille ajatuksille sekä kokemuksille ja peilata niitä itseensä.

Näkemistäni puheista on jäänyt mieleeni erityisesti Olli Lindholmin puheenvuoro. Se oli itselle tärkeä muistutus, kuinka suuri merkitys on puhujan karismalla ja läsnäololla.

Mitä odotat TÄYSII 2022 -seminaarilta ja omalta puheeltasi?

Odotan TÄYSII 2022 -seminaarilta kohtaamisia ihmisten kanssa, sekä tunne- että energiatasoilla. Odotan, että voin sanoin ja sanattomasti jakaa asioita ja kokemuksia.

Pyrin tietoisesti vähentää kaikkia odotuksia koskien omaa puhettani ja sitä, miten se vaikuttaa ihmisiin tai mitä siinä hetkessä tapahtuu. Uskon, että kyse on kohtaamisesta, luottamisesta hetkeen ja antautumisesta sen vietäväksi. Se voi olla käänteentekevä hetki.

Koostekuva TÄYSII 2022 -seminaarin puhujista

Pelossa piilee toivo, jos antaudut ymmärtämään sitä

Onko elämässäsi läsnä pelko, joka estää sinua elämästä haluamallasi tavalla? Pelkäätkö tulla sen kanssa nähdyksi ja kuulluksi? Kyse saattaa olla yksittäisestä hetkestä, jostain joka on joskus tapahtunut tai sitten kyse voi olla koko elämääsi varjostaneesta fobiasta.

Mitä ikinä pelkäät, usko tai älä, se ei todennäköisesti itsessään ole kovin pelottavaa. Tarinat määrittävät sen, minkälaiset asiat saavat selkäpiimme karmimaan. Sen vuoksi omille peloille antautumisessa ja niiden ymmärtämisessä piilee avain myös uudenlaiseen toivoon.

Kulttuuriantropologian kulmasta käsin luontoa ja pelkoja lähestyvä tietokirjailija Harri-Pekka Pietikäinen sukeltaa viisimetristen valkohaiden kanssa ja ryömii syvälle ahtaaseen luolaan. Ei siksi, että täytyy, vaan koska hän haluaa. Elämää rajoittavat pelot ovat vaihtuneet ymmärrykseksi, eivätkä voimakkaat tunteet enää lamauta toimintakykyä.

TÄYSII 2022 -seminaarin puheessaan Harri-Pekka paljastaa elämänsä pahimmat pelot ja kertoo, mitä niille antautuminen mahdollistaa. Usko tai älä, ne karmivimmat asiat ovat hyvin arkisia ja kaikille meistä tunnistettavia.

Artikkelin kirjoittaja Anni Diaz

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}

LAHJASI

TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet

Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.

Katso TÄYSII 2017 -seminaarin puheet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.