Jokainen meistä haluaa olla onnellinen. Mutta harva meistä antaa itsellensä luvan olla täysin onnellinen. Olemme todella tottuneita alitajuisesti rajoittamaan onnellisuuttamme. Saatat tuntea sisälläsi jo häivähdyksen epäilyä ja vastustusta, kun vain mainitsenkin mahdollisuudestasi olla täydellisen onnellinen.
Pelkäämme olla onnellisia, koska kulttuurimme on täynnä erilaisia onnellisuutta rajoittavia uskomuksia. Lisäksi meillä voi olla omista kokemuksistamme tai historiastamme nousevia onnellisuuspelkoja. Mutta kun tunnistamme pelkomme, pystymme myös vapautumaan niistä. Mitkä siis seuraavista uskomuksista rajoittavat eniten sinun onnellisuuttasi?
1. Kärsimys on arvokkaampaa kuin onnellisuus
Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat! Tuttu lause, jonka olen nähnyt jopa huoneentauluna. Kärsimystä on pidetty – ja pidetään yhä – hyvinkin arvokkaana kulttuurissamme. Paljon kärsineitä ihmisiä yleensä kunnioitetaan. Niinpä uskomme, että kärsimyksellä saavutamme jotain hyvää ja arvostettua. Siksi pelkäämme, että onnellisina menettäisimme kärsimyksellä saavutetun huomion, säälin tai erityisyyden tunteen.
Tosiasiassa onnelliset ihmiset rentoina ja hyväntuulisina vetävät muita ihmisiä puoleensa. Onnellisuus antaa meille ilmaiseksi sen huomion, rakkauden ja arvostuksen, mitä kärsimyksellä pyrimme hankkimaan.
2. Onnellisuus on itsekästä
Onnellisten ihmisten usein epäillään olevan itsekkäitä ja itsekeskeisiä. Muista piittaamattomia narsisteja. Eikä meistä kukaan halua olla sellainen. Olen usein itsekin kysynyt itseltäni, onko minulla oikeus olla onnellinen, jos läheinen ihminen kärsii ja on surullinen.
Tosiasiassa onnellisuus ei tarkoita pinkkiä superpalloa tai keep smiling -tarraa. Aidosti onnellinen ihminen kohdannut omat sisäiset kipupisteensä ja sen takia pystyy syvästi ymmärtämään toisen kipua. Aito myönteisyys, jossa rehellisesti ja aidosti kohdataan toisen ihmisen kipu silti luottaen tulevaan, on hyvin lohduttavaa ja voimaannuttavaa kärsivälle ihmiselle.
Onnellisina olemme oikeasti avuliaampia ja myötätuntoisempia ja muut paremmin huomioon ottavia, kun taas alakuloisina keskitymme enemmän omaan olotilaamme.
3. Onnellisuus aiheuttaa kateutta
Kateuden pelon takia uskomme sanontaa: Kell onni on, se onnen kätkeköön. Mutta mitä silloin oikeasti pelkäämme? Pelkäämmekö menettävämme ystävämme, jos olemme onnellisia tai onnekkaita? Vai pelkäämmekö, että joku tulee ja tuhoaa onnellisuutemme?
Tämän uskomuksen taustalla on virheellinen käsitys, että onnellisuutta on vain rajallinen määrä. Jos joku ottaa siitä isomman siivun, niin se on muilta pois. Joten sallimme onnellisuutta yhtä vähän itsellemme kuin muillekin. Tuota onnellisuuskakkua jaettaessa olemme itsekin saattaneet tuntea kateuden riipaisun, kun ystäväämme on kohdannut odottamaton onni. Ja sen takia pelkäämme muilta tulevaa kateutta.
Tosiasiassa vain ego-minämme pelkää onnellisuuden rikkoutumista ja muiden pahoja sanoja. Todellinen minuutemme tietää, että aitoa onnellisuutta ei voi menettää eikä sitä voi tuhota. Vaikka meillä kaikilla on elämässämme kipua ja haasteita, aito onnellisuus ei katoa.
Siksi aidosti onnellisina osaamme suhtautua myötätuntoisesti ja hyväksyvästi kadehtivaa ystäväämme kohtaan. Koska hän ei vielä tiedä, että hänenkin todellinen minuus on aina onnellinen.
4. Onnellisuus on pinnallista
Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. On siis rajoitettava liiallista iloisuutta ja onnellisuutta, jotta olisimme vakuuttavia ja järkeviä aikuisia. Saatamme alitajuisesti jopa uskoa, että vain tuska on aitoa. Tämä näkyy hyvin selvästi nykyisin esimerkiksi mediassa, jossa kyynisyyttä on ruvettu pitämään älykkyytenä ja iloa ja onnellisuutta tyhmyytenä.
Tämän pinnallisuus-uskomuksen taustalta löytyy käsitys, että onnellisuutta on vain mielihyvä ja hetkelliset nautinnot.
Todellinen onnellisuus on hyvin monimuotoista niin luonteeltaan kuin onnellisuuden lähteiltäänkin. Ja kyynisyys on vain pelkoa, onnellisuuden pelkoa.
5. Ikuinen onnellisuus on tylsää
Olemme niin tottuneita elämän draamaan, että saatamme pelätä onnellisuuden olevan tylsää, ilman vivahteita tai sävyjä. Silti kukaan ei onnellisena huokaa, ettei tylsyyden takia jaksa olla onnellinen yhtään kauempaa.
Tosiasiassa todellinen onnellisuus on läsnäoloa ja hetkessä elämistä, johon liittyy innostavaa spontaaniutta, silmien ja mielen avoinna pitämistä ja uusille tilanteille antautumista.
Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.
6. Onnellisuudesta joutuu aina maksamaan
Pelkäämme, että onnellisuudesta tippuu korkealta ja kovaa. Uskomme, että onnellisuus ei kuitenkaan kestä ja lopulta joudumme maksamaan onnellisuudesta: Itku pitkästä ilosta. Siksipä suojaamme itseämme ja rajoitamme onnellisuuttamme. Pelokkaina toteamme, että pessimisti ei koskaan pety. Tosiasiassa maksamme kovan hinnan siitä, että emme uskalla luopua pettymyksen pelostamme.
Kun olemme kahlittuna pettymyksen pelkoon, menetämme kaiken sen, mitä todellinen onnellisuus on: vapautta, myötätuntoa, lempeyttä, hyväksyntää, armollisuutta, yhteyden kokemista, rakkautta…
7. Onnellisuus on elämän loppupiste
Onnellisuus saattaa tuntua myös kuoleman esisoitolta, jos uskomme, että onnellisuus on elämän täyttymys ja korkein olomuoto. Se lopullinen maaliviiva, jota tavoitellaan. Silloin perille saapuminen on sama kuin tarinamme loppu. Sen takia luulemme, että on parempi jahdata loputtomasti onnellisuutta, kuin saavuttaa se.
Tosiasiassa kaikki ihmiset kuolevat 100 %:lla varmuudella, mutta kukaan ei ole kuollut onnellisuuteen.
8. Onnellisuus on syntiä
Meillä saattaa olla käsitys, että on ylimielistä kuvitella olevansa onnellinen tai ansaitsevansa onnellisuuden. Saatamme uskoa, että onnelliset ihmiset ylentävät itsensä muiden yläpuolelle. Ja itsensä ylentäminen on syntiä, josta seuraa rangaistus. Itse asiassa tässä varoittelijana toimii meidän oma sisäinen kriitikkomme, ikuinen latistajamme superego, joka elää pelosta.
Siksi on hyvä tietää, että todelliseen minuuteemme ei mahdu pelkoa, sillä se on tehty rakkaudesta ja onnellisuudesta. Jokaisella meistä on oma onnellinen minuutensa, vaikka sitä ei vielä tiedostaisikaan. Meistä jokainen on aina kaunis, ehjä ja onnellinen. Siispä sinun onnellisuutesi ei ole koskaan keneltäkään pois.
Lähteenä on osassa uskomuksista käytetty Robert Holdenin kirjaa Be happy.
Lisää aiheesta voit lukea Auli Malimaan uutuuskirjasta Onni asuu jo sinussa.
Teksti on julkaistu aiemmin Hidasta elämää -sivustolla.