Tärkeintä on toivo

30.11.2020

Se on ainut asia, mitä jää jäljelle, kun elämän myrskyt ovat repineet alas katot ja kulissit, epävarmat ajat, kestämättömät suhteet, ihanteet ja odotukset sekä itkemättömät itkut.

Masennuksen takana piilottelee usein häpeä. Tuo mielipuoli, joka panee häpeämään joskus omaa varjoaankin. Se muistuttaa itsestään jostain kaukaa menneisyydestä. Se luulee, että se saa olla vapaamatkustaja.

Toivon kirjan masennuksesta on kirjoittanut pappi, sielunhoitaja ja skeematerapeutti Miia Moisio, joka on toipunut omasta vuosia kestäneestä masennuksestaan. Ratkaisu löytyi läheltä – omasta itsestä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä

Kirjan väite on, että koskaan ei ole liian myöhäistä korjata sitä, mikä on joskus mennyt rikki. Masennus merkitsi Miialle mustaa peittoa tai näkymättömyysviittaa, jonka alle hän meni piiloon pahalta maailmalta. Hän ei uskaltanut eikä jaksanut liikauttaa peittoa. Sen alla oli turvallista – mutta kovin yksinäistä – olla.

Kirjoittaja tietää, miltä masennus tuntuu. Siksi häntä lukee ja kuuntelee mielellään. Jos hän pääsi masennuspeiton alta pois, joku toinenkin voi sen tehdä.

Kirjan kuvitus on levollinen.

Masennuksen syyt

Masennuksen siemenet on voitu kylvää jo lapsuudessa. Se, miten lasta katsotaan, siirtyy hänen identiteetikseen. Onko hän saanut olla lapsi?

Anteeksianto on yksi keino vapautua: menneisyydestä, surusta ja häpeästä sekä kaikesta väärinkohtelusta. Siitä, mikä tuntui epäoikeudenmukaiselta tai väärältä jossakin menneisyydessä.

Masentuneella ei ole elinvoimaa. Kaikki energia on kiinni raskaissa muistoissa ja tunnekokemuksissa. Mutta kun aistii kehoaan, voi sieltä jäljittää kevyempää energiaa. Kun sitä alkaa kasvattaa, masennuksen tilalle astuu jotain muuta.

Hyvästi masennus!

Tästä kirjasta jäi päällimmäiseksi mieleen se, että minä saan olla, minä saan olla minä. Minun ei tarvitse hävetä itseäni. Elämä on valittava – joka päivä.

Toivon kirja masennuksesta on silmiä avaava, vaikkei olisikaan masennusdiagnoosia. Kaikki ovat joskus stressaantuneita, ahdistuneita tai surullisia – milloin mistäkin syystä. Tämä kirja opettaa hyväksymistä. Olkoon niin.

Kaikki ei aina mene oman mielen mukaan. Usein käy niin, että elämä antaa eri asiat ja ihmiset kuin mitä odotti. Ja ne ovatkin ne parhaat – synkät, raskaat masennuksen peitot, keveät häähunnut, pitkät yöt ja valoisat aamut.

Toivon kirja masennuksesta

Elämä on

Ja ihme on, jos neulalla tökitään tarpeeksi kauan, ettei sen missään kuuluisi tuntua. Saa tuntua, sen pitää tuntua. Ensin tulee ymmärrys, ymmärryksen valo. Sen jälkeen tulee hymy, joka jättää oven raolleen, kunnes onni uskaltaa astua samasta ovesta.

Se, että tuntuu joltakin, ei oikeuta aggressiivista käyttäytymistä tai vihan purkamista muihin. Se tarkoittaa, että hyväksyy sen, miltä nyt tuntuu ja ymmärtää sen, miksi tuntuu siltä. Vasta sitten on todella vapaa.

Masennuksesta toipuminen on kuin kotiinpaluu. Se on paluu rakkauteen sekä hyväksyvään läsnäoloon: itsessä olevaan valoon, jonka unohti.

Tutustu Toivon kirjaan masennuksesta Hidasta elämää –puodissa.

Tea Holm on teologi, filosofian tohtori ja vapaa kirjoittaja. Hänellä on tekeillä tietokirja liittyen kuolemanjälkeisen elämän tutkimukseen. Hän on perustanut Kirjailijan Blogin, jossa julkaistaan kirja-arvioita ja jossa eletään kirjailijan elämää.