Työhyvinvoinnin johtaminen

Työhyvinvoinnin johtaminen – keskity prosessien sijasta voittamiseen

04.10.2013

Suomi on prosessien ja hankkeiden luvattu maa. Tuloksenteko on toissijaista kun prosesseja viilataan best practice, benchmarking ja 360 analyysin hengessä. Työkaluja, työkaluja! Prosessiin kuuluvat erilaiset hankkeet, joiden tarkoitus ei ole tehdä tulosta vaan vahvistaa itse prosessia ja siinä toimivien henkilöiden statusta. Mutta miten nykyajan työhyvinvoinnin johtaminen huomioi sen, ettemme elä enää 90-luvulla?

Olen itsekin ollut prosessihurmioitunut. 90-luvulla toimiessani liikkeenjohdon konsulttina johtotähtenä oli Jouko Hannulan prosessijohtaminen kirja. Laatujohtaminen ja prosessien kehittäminen oli silloin aika uusi asia ja opittavaa riitti.

Näkökulmani muuttuu

90-luvun lopulla konsultin työ kävi sietämättömäksi. Vaikka koulutustilaisuudet olivat kivoja ja oppiminen tuntui kaikista hyödylliseltä, niin aukko sen välillä mitä opittiin, mitä tehtiin ja lopulta minkälaisia tuloksia syntyi, oli aivan liian suuri. Minulta meni usko koulutuksen ja ”oppimisprosessien” vaikuttavaan voimaan.

Pidin välivuoden ja aloin miettiä asioita uusiksi. Silloin voittamisen idea tuli mieleeni ja kirjoitin aiheesta kirjan – josta lopulta tulikin kirja juuri oppimisesta, aiheesta, jota kaikkein eniten rakastan.

Mutta.

Työhyvinvoinnin johtaminen ei ole kunnossa

Näen päivittäin yrityksiä ja ihmisiä, jotka ovat jääneet prosessinsa vangiksi. Tulokset eivät ole kehuttavia, mutta satunnaiset edistysaskeleet prosessissa ja hankkeiden loppuyhteenvedot luovat illuusion, että asioita oikeasti tapahtuu. Ja niin ihminen jaksaa jatkaa prosessia ja siirtyä jälleen seuraavaan hankkeeseen. Takaraivossa tykyttää tietoisuus, että tuloksiakin pitäisi syntyä. Tykytys helpottaa hetkeksi kun uusi hanke jälleen päättyy ja sen heikot tulokset voidaan harmonisoida yläkanttiin tai muuten vääränsuuntaisten tavoitteiden kanssa.

Voittamisen asenne ei ole prosessin kieltämistä eikä matkan merkityksen kumoamista. Voittamisen asenne on voittavan tuloksen pitämistä sekä lähtökohtana että päämääränä. Se on voittamisen elämistä ja voittavien tekojen tekemistä. Se on winning practice ei best practice.

Prosessi johtaa uupumushelvettiin

Työyhteisöt ovat uupuneempia kuin koskaan. Heitä piinataan joko sosiaaliopemaisella ”voi, voi kun teillä on noita rankkoja tulostavoitteita” paapomisella tai tiukkisvalmentaja ”sun pitää pyrkii huippusuoritukseen” tyylillä.

Ei. Ei kumpaakaan. Hyvän fiiliksen ja sitä myötä jaksamisen ydin on energia yhteensovittaminen käsillä olevan tehtävän kanssa ja yhteinen ilo tuloksista sekä voiton riemun runsas jakaminen.

Työhyvinvoinnin johtaminen avainasemassa

Voittaminen on kohottavia ja ainutlaatuisia hetkiä, jotka kohottavat prosessin uudelle, ilon, tasolle. Voittaminen on tie muutokseen, sillä voittajan ei tarvitse pönkittää vanhaa prosessia tai käynnistää uutta hanketta säilyttääkseen oman asemansa. Voittajalla on aina uusia maisemia ja uusia voittoja näköpiirissä!

Cristina Andersson on kokenut ja palkittu oppimisen ja valmentamisen osaaja ja asiantuntija. Hän on voittamisvalmentaja, visionääri ja innostaja, todellinen renessanssinainen, joka on perehtynyt aiheeseensa monitahoisesti mm. jääkiekon, klassisen laulun, keksimisen ja yhteiskunnallisen pohdinnan kautta. Hän on opettaja, kouluttaja ja yritysjohdon konsultti sekä kansainvälisen digisosiaalisen verkostoitumisen edelläkävijä. Cristina on aktiivinen bloggaaja ja hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu mm. valmentautumisopas The Winning Helix, suom. Voittava kierre (WSOY), runokirja Blå Stunder (toim. Runomaraton) ja BohoBusiness (Talentum).